Uutta tulevalle ohjelmakaudelle on se, että EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014-2020 laaditaan vain yksi alueiden tarpeista lähtevä ohjelma-asiakirja. Se sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Nykyisellä ohjelmakaudella 2007-2013 on viisi rakennerahasto-ohjelmaa. Yhden ohjelman rakenteesta on hyviä kokemuksia aiemmilta ohjelmakausilta vuosina 1995-1999 ja vuosina 2000-2006.
Yksi ohjelma-asiakirja kootaan nykyisten suuralueiden yhteistyössä. Uusia suuralueita on kaksi, Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi yhdessä sekä Etelä-Suomi ja Länsi-Suomi yhdessä. EAKR- ja ESR-rahastot sisältävä yksi ohjelma-asiakirja on tarkoitus valmistella alueilla ministeriöiden antamien sisällöllisten peruslinjausten pohjalta. Ohjelman koonnista ja yhteensovituksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Ohjelman valmistelu on aloitettu alueilla maakunnan liittojen ja ELY-keskusten yhteistyöllä ja työ valmistuu vuoden kuluttua. EU:n komission hyväksyntää ohjelmalle odotetaan aikaisintaan vuoden 2013 lopulla.
Rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoitus kaudella 2006-2013 on 3,7 miljardia euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 1,7 miljardia. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että EU-rahoitus vähenee tulevalla rakennerahastokaudella. Rahoituksesta pyritään sopimaan EU:ssa tämän vuoden lopulla. Pohjois- ja Itä-Suomeen saadaan erityistukea harvaan asuttujen alueiden erityisstatuksen ansiosta.
Valmistelutyö Lapissa ja Pohjois-Suomessa
Lappi on tulevalla ohjelmakaudella osa Itä-ja Pohjois-Suomen suuraluetta. Ohjelman valmistelutyötä Itä- ja Pohjois-Suomi tasolla koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Suomella ja Itä-Suomella on lisäksi omat alueelliset valmisteluryhmät ja jokaisella maakunnalla vielä omansa.
Alueet ovat pohtineet maakuntaohjelmien ja -suunnitelmien sekä Elyjen strategia-asiakirjojen pohjalta millaista muutosta tulevan rakennerahastokauden aikana tavoitellaan. Pohjois-Suomessa yhteiseksi suunnaksi löytyivät:
1. Nuoret rakentamaan kehittyvää Pohjoista
2. Dynaamisemmat työmarkkinat
3. Proaktiivisempi koulutus, tutkimus ja kehitys
4. Yritystoiminnan kasvun edellytysten tehokkaampi hyödyntäminen
5. Väestön alueellisten ja sosioekonomisten terveys-, hyvinvointi-
ja toimeentuloerojen kaventaminen sekä Pohjoisen omaleimaisen
kulttuurin vahvistaminen
Tuleva ohjelma koostuu totuttuun tapaan toimintalinjoista sekä niiden sisältöjä ohjaavista ns. prioriteeteista.Tällä hetkellä ohjelmaan on valikoitumassa seitsemän toimintalinjaa.
EAKR-rahoituksen osalta esitetään neljää toimintalinjaa:
1. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen
2. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin
vahvistaminen
3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla
(tämä toimintalinja sisältää kestävän ympäristönkäytön ja -suojelun
edistämisen)
4. Tieto- ja viestintäteknologian ja kestävän liikenteen
edistäminen (tämä toimintalinja vain Itä- ja Pohjois-Suomessa ns.
harvaan asutun alueen erityisvälineenä)
ESR-rahoituksen osalta esitetään kolmea toimintalinjaa:
5. Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen
6. Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen
oppimiseen
7. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta
Kuluvasta ohjelmakaudesta toimintalinjat eivät merkittävästi poikkea. Voidaan kuitenkin sanoa, että kriteerinä on yhä vahvemmin pk-yritystoiminnan lisäämisen tai kasvun edistäminen kaikilla toimintalinjoilla paitsi sosiaalisen osallisuuden edistämisen linjalla.
Lapin kannalta nämä toimintalinjat toimivat hyvin. Tärkeää on, että käytettävissä oleva rahoitusvalikoima ml. suorat yritystuet sekä tuettavan toiminnan selkeä aluelähtöisyys säilyvät.
Hallinnon kehittämisen ministeriövaliokunta (HALKE) vahvistaa toimintalinjat 26.6.2012 kokouksessaan. Tämän jälkeen alueet saavat tarkemmat ohjeet ohjelman valmistelun jatkamisesta ja syksyn aikatauluista. Lapin osalta syksyllä käynnistyy työpajojen kiertue, jossa eri sidosryhmätoimijat elinkeinoista kolmanteen sektoriin osallistuvat toimintalinjojen sisällä tehtävän toiminnan suunnitteluun.
Keskeisintä EU-ohjelmatyössä on kumppanuus monella tasolla. Siksi ohjelmaa tehdään viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyöllä ja kehittämistyötä sovitellaan yhteen monella tasolla.
Tulevaisuudessa EU:n rakennerahastojen hallinnointi kevenee ja alueellinen päätöksenteko vahvistuu.
- Tavoitteena on virtaviivaistaa ohjelmarakennetta ja käytäntöjä siten, että voimme irrottaa resursseja hallinnoinnista varsinaisiin kehittämishankkeisiin, asian ministeriryhmälle maaliskuussa esitellyt elinkeinoministeri Jyri Häkämies korosti.
Ministeriön linjausten mukaisesti hankkeiden haut, valmistelu, päätökset, toimeenpano ja ohjaus tapahtuvat ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskuksissa ja maakunnan liitoissa, kuten tähänkin asti. Tulevalla ohjelmakaudella vahvistetaan maakunnan yhteistyöryhmien asemaa rakennerahastohankkeiden valinnassa. Myös maakuntarajat ylittävää yhteistyötä lisätään vaikuttavuuden aikaan saamiseksi.
Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Esko Lotvonen 0400 231 096
Ohjelmapäällikkö Mervi Nikander 050 444 5606
Lataa PDF-muodossa