Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 
Tornionlaakso

Rajan rikkautta

Vaarojen reunustamalle, rehevälle Tornionlaaksolle leimaa-antavia piirteitä ovat vapaana virtaava, tuntureilta alkunsa saava Tornionjoki ja rajanaapuruus Ruotsin kanssa. Toimintaa ja nähtävää riittää niin kesäksi kuin talveksi. Napapiiri kulkee Tornionlaakson kuntien läpi. Talvella Tornionlaaksossa koet kaamoksen ja vastaavasti kesällä yöttömän yön.

 Maiden rajana oleva joki on kuin “veteen piirretty viiva”. Yhteinen väestöpohja ja kulttuuri periytyvät ajalta, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Ruotsin puolella Tornionlaakson asutus on nykyäänkin suureksi osaksi suomensyntyistä ja -kielistä. Molemmin puolin rajaa puhutaan pääkielten ohella myös ainutlaatuista ruotsin- ja suomenkielistä vaikutteita saanutta meän-kieltä, joka on yksi Ruotsin vähemmistökielistä. Kanssakäyminen on aina ollut luonnollista ja vilkasta.

1700-luvulla Tornionlaakso oli moneen otteeseen tiedemaailman huomion kohteena. Mm. Ranskan tiedeakatemian retkikunta selvitti Tornionlaakson vaaroilla ja Tornionlaakson napapiirillä astemittauksen keinoin maapallon litistyneisyyttä. Myös useita kansa- ja kasvitieteilijöitä liikkui Tornionlaaksossa.

Tornionlaakso – ja erityisesti Aavasaksan vaara – oli menneiden aikojen elämysmatkailun kohde. Tänne tultiin ihmettelemään vuorokaudet ympäriinsä helottavaa keskiyön aurinkoa. Juhannusvieraiksi odotettiin niin Ruotsin kuningasta kuin Venäjän keisariakin. Tornionlaaksossa on Lapin vanhin matkailukohde, Aavasaksan Kruununpuisto vuodelta 1878.
 

Käyntikohteet

Aavasaksan Kruununpuisto (1878)

Lapin vanhin matkakohde
Aavasaksan laelta avautuva upea kansallismaisema ja keskiyön aurinko ovat vetäneet  matkailijoita puoleensa jo useita vuosisatoja. Aavasaksan Kruununpuisto syntyi vuonna1878 valtion ostaessa Aavasaksanvaaran maa-alueet  kyetäkseen palvelemaan kasvavia matkailijavirtoja. Keisarinmaja valmistui vuonna 1882 matkailijoiden virkistystarpeisiin. Samoihin aikoihin valmistuivat myös kivirappuset, jotka ovat yhä käyttökelpoiset. Entisajan matkailijoiden käyntikortteja ovat ympäri vaaran lakea sijaitsevat kivet, joihin kivenhakkaaja-ammattikunta on ikuistanut matkailijoiden nimikirjaimia 1800-luvulta aina 1950-luvulle asti. Puisto on suojeltu kohde.

Tänään Aavasaksan Kruununpuisto on herännyt pitkästä "talviunestaan" ja on entistä valmiimpi palvelemaan niin matkailijoita kuin lähiseudun asukkaita.  Puiston alueella on suoritettu mittavia parannustöitä: matkailuvaja on restauroitu näköalakahvilaksi, näköalapolkuja on päällystetty kivituhkalla ja luontopoluille on rakennettu pitkospuut ja opasteet. Laelle asti tuleva tie on levennetty, Kruununäyttämö rakennettu ja näkötorni katettu. Kaikki tämä on tehty luontoa, maisemaa ja kulttuuria suojellen.  Vaara on tunnettu keskiyön auringosta ja kauniista näköalastaan. Se on 242 m korkea ja keskiyön aurinko näkyy sieltä 15.6.- 7.7. Vaara on yksi Suomen kansallismaisemista ja historiallisesti tunnettu käyntikohde.   

Aavasaksan Paviljonki (1927, 1999)

Aavasaksan Paviljonki rakennettiin vaaran päälle kesävieraiden käyttöön matkailuvajaksi vuonna 1927. Rakennus uudistettiin 1999 uusklassiseen tyyliin. Muutostyöt tehtiin museoviraston avustuksella entisiä rakenteita noudattaen ja matkailuvajan alkuperäiset, harmoniset värit säilyttäen. Taidokas puurakentaminen, puiset pilarit ja kattoparrut henkivät menneiden aikojen tanssilavatunnelmaa.

Paviljongissa toimii kesällä kahvila. Tuoreiden kahvilatuotteiden lisäksi tarjolla on myös ruokaa. Liikuntaesteiset on huomioitu, sillä kahvilassa on inva-wc, vaaran päälle pääsee autolla ja pyörätuolille sopiva polku vie näköalatasanteelle. Paviljongissa on istumapaikkoja 50 hengelle ja tarjoilusta voi nauttia myös aurinkoisella terassilla. Ryhmätilaukset  on tehtävä etukäteen, mahdollisuus ruokailuun, kahvitteluun sekä opastettuun kierrokseen.

Aavasaksanvaarantie 281, 95620 Aavasaksa
+358 (0)40 577 4123.
www.westribe.fi

Keisarinmaja (1882)

Keisarinmaja on Lapin vanhin matkailurakennus, joka pystytettiin vaaralla vierailleita matkalaisia varten. Majalla järjestettiin tarjoilua ja huonolla säällä se tarjosi matkailijoille suojaa. Metsästysmaja ristittiin Keisarinmajaksi Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaan vierailua silmälläpitäen. Keisarin Lapin vierailun yhteyteen suunniteltiin myös käyntiä Aavasaksalla. Epävakaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen Keisarin matka kuitenkin peruuntui.

Maja edustaa romanttista sekatyyliä, joka on sekoitus uusklassista-, karjalaista-, bysanttilaista- ja viikinkityyliä. Pilarit ja kaaret ovat koristeelliset, seinäpaneelit kuvioituja ja ikkunoiden kaiverruksin koristelluissa vuorilaudoissa on Karjalaan viittaavaa ornamentiikkaa. Majan kalusteet ovat osin alkuperäisiä. Keisarinmajan omistaa Metsähallitus ja sen käyttöä valvoo Museovirasto. Koristeellinen maja on entisöity 1982 ja se toimii museona. Keisarinmaja on avoinna kesällä.

Aavasaksanvaarantie, 95620 Aavasaksa
Tiedustelut +358 (0)40 7335951

 

Matkailuinfo

MATKAILUINFO YLITORNIO

Osoite:

Alkkulanraitti 67
95600 Ylitornio

Sähköposti:

ylitornio@ylitornio.fi

Puhelinnumero:

+358(0)40 3513 257

www-sivut:

www.ylitornio.fi


MATKAILUINFO PELLO

Osoite:

Kolarintie 9 A
95700  Pello

Sähköposti:

info@travelpello.fi

Puhelinnumero:

+358(0)40 801 4366

www-sivut:

travelpello.fi