Nykyään Lapin tunturit tunnetaan ennenkaikkea talviurheilukeskuksistaan, mutta ne ovat myös paljon muuta. Lapin tunturit ovat 65 miljoonaa vuotta vanhoja jättiläisiä. Alppien muodostuminen aiheutti laajoja kallioperän muutoksia, joiden vaikutuksesta nousivat myös Lapin tunturit. Nykypäivän muotonsa tunturit saivat viimeisellä jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö virtasi Suomen ylitse.

Tunturilla tarkoitetaan vuorenomaista muodostumaa, jolla on puuton laki, paljakka. Se erottaa varsinaisen tunturin eteläisemmissä osissa kohoavista vaaroista. Lue lisää tuntureista ympäristöhallinnon sivulta .

Lapin alueella kohoaa lukuisia tuntureita. Tunnetuimpia ovat mm. Halti, Saana ja Korvatunturi, yhdessä suosittujen talviurheilukeskus-tuntureiden kanssa. Laajin tunturiryhmä löytyy Enontekiöltä käsivarren alueelta, jolla sijaitsee myös Suomen korkein kohta Halti-tunturilla. Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte sijaitsee juuri Lapin maakunnan rajan eteläpuolella, Pudasjärvellä. Tutustu Suomen korkeimpiin kohtiin wikipediassa.

Tälle sivulle on koottu tietoa Lapin tuntureista. Tutustu oheisiin linkkeihin.

Tunturisanastoa

aukipää - paljaslakinen vaara
gaissa - suuri tunturi, jonka huipulla oleva lumi ei sula
kero - paljas, pyöreäpäinen tunturinlaki
kuru - tunturirotko
myrä - ankara tunturimyrsky
paljakka - puuton tunturimaa
pahta - jyrkkä kallioseinämä
rakka - kivilouhikko, kivilohkareita

Lähteet:
Lapin sanastoa (Äkäslompolon koulu)
Palsila, Kari (1995) Lapin opas. WSOY. Porvoo.
Wikipedia