Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Oulun satamalle 12,5 miljoonaa ilman järjestelmätason liikennetarkastelua?

Hallitus sai myöhään eilen illalla puoliväliriihensä puitua. Mitään suuria yllätyksiä ulos ei tullut, toki niitä ei tässä vaiheessa paljon odotettukaan. Valtiontalouden tiukat kehykset ja poliittinen tilanne rajoittavat aika lailla uusia avauksia. Pohjoisen osalta ehkä näkyvin linjaus oli matkailu 4.0 –hanke, jonka konkreettinen sisältö ainakin tässä vaiheessa jäi ohueksi. Toivottavasti siinä huomioidaan saavutettavuus ja Lapin matkailun asema koko Suomen keihäänkärkenä, eikä ripotella rahoja sinne tänne –logiikalla.

 

Mitkä ovat Oulun satamahankkeen todelliset perusteet?

Suurin yllätys pohjoisen näkökulmasta paljastui Liikenne- ja viestintäministeriön osalta, jossa hallitus päätti käynnistää Oulun sataman väylän syventämisen Vuosaaren ohella. Valtion osuus Oulun ja Vuosaaren hankkeiden toteuttamiseksi on yhteensä 22,5 miljoonaa euroa ja rahoitus myönnetään lisäbudjetin kautta. Oulun osuus tästä on 12,5 miljoonaa euroa.

Oulun sataman väylän syventämistä on valmisteltu kuluvan talven aikana täydessä mediahiljaisuudessa ja hanke on nyt YVA-vaiheessa. Lapissa koko hanketta, valtion innokkuutta sen taustalla ja erityisesti hankkeen perusteluja on ihmetelty suuresti. Syventämistä on nimittäin perusteltu pääasiassa pohjoisen nykyisten ja tulevien investointien kuljetustarpeilla – siis pääosin Lapin uusilla mahdollisilla investoinneilla. Jos hanke näillä perustein halutaan toteuttaa, kuljetukset valuvat lähimmän sataman eli Kemin ohi Ouluun.

Olemme pyrkineet aktiivisesti kysymään, mitkä ovat hankkeen todelliset perustelut. Missä ovat laajemmat järjestelmätason tarkastelut, jossa otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot nykyisessä liikennejärjestelmässä? Missä on vertailu niiden välillä kannattavuuden, liikennejärjestelmän toimivuuden ja ympäristövaikutusten osalta? Ei missään, niitä ei ole tehty – ja silti hallitus päättää 12,5 miljoonan hankkeesta. Näin sitä liikennepolitiikkaa tänä päivänä tehdään, eikä rahastakaan näytä olevan pulaa!

 

Vilkkaat Kemin ja Tornion satamat lähimpänä suuria investointikohteita

Jos kokonaistarkastelu tehtäisiin, tulos ja todellinen investointiprioriteetti näillä perusteluilla olisi 100 kilometriä pohjoisempana nyt esitetystä. Kemissä ja Torniossa on teollisuuden kuljetuksia operoiva satamapari, jonka tavaraliikenteen volyymi on noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa ja jossa vierailee yhteensä noin 1000 alusta vuosittain. Meri-Lapin satamat sijaitsevat lähempänä tulevia investointikohteita ja niihin on hyvät takamaayhteydet Pohjois-Suomen alueelta sekä tie- että rautatiekuljetuksin. Lisäksi erityisesti Kemin satamassa on hyvät edellytykset tarvittaessa laajentaa satamaa uusille toimialoille.

Todellinen peruste päätökselle taitaa löytyä Lapin näkökulmasta siirtomaahenkisestä sulle mulle –politiikasta. Lapissa ei saa tyytyä tähän – nyt on ryhdyttävä julkisesti ruoppaamaan tarkemmin hankkeen taustoja.

 

Mikään taho ei saa pikavoittoja Kemijoen vaelluskalakysymyksessä

Viime viikkojen eräs eniten keskustelua herättänyt uutinen on ollut kalatalousviranomaisen eli Lapin ELY-keskuksen esitys Kemijoki Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n kalanhoitovelvoitteiden uudelleenarvioimisesta. Viranomainen esittää kalateiden rakennusta heti viiden alimman voimalaitoksen patoihin ja kymmenen vuoden kuluttua Keski-Kemijoelle. Lisäksi esityksessä on hyvin laajamittaiset istutusvelvoitteet muun muassa Ounasjoelle.

Kalatalousviranomaisen mukaan keskeisin syy velvoitteiden uudelleenarvioimiselle on lisääntynyt tieto Kemijoen poikastuotantomääristä. Uusien tutkimustulosten valossa ne on nykyisessä velvoitepäätöksessä täysin aliarvioitu, minkä vuoksi uudet kalatalousviranomaisen esitykset ovat nykyiseen nähden paljon mittavammat.

 

Esitys avasi tulvaluukut ammolleen

Esitys on heti herättänyt vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan. Jokiyhtiöt tyrmäsivät esitykset heti kohtuuttomina ja tehottomina. Lohen paluun puolestapuhujat puolestaan iloitsivat esityksestä ja tietenkin tyrmistyivät jokiyhtiöiden kielteisistä kannoista. Tunteet asian ympärillä ovat suuria ja patoutuneita, esitys avasi nyt kerralla tulvaluukut ammolleen.

Velvoitteet ja niiden arviointi ovat viranomaistoimintaa, jossa harkinnan tulee nojata mahdollisimman objektiiviseen ja ajantasaiseen tietoon niin poikastuotantomääristä kuin vaelluskalakantojen tehokkaista elvyttämis- ja palautusmentelmistä. Tietoon – ei tunteisiin tai arvomaailmaan.

Jo nyt on tiedossa, että eri osapuolten tulkinnat tiedoista ja erityisesti niiden pohjalta esitetyistä toimenpiteistä eli velvoitteista ovat kaukana toisistaan. Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida esityksen sisältöä – mutta olen hyvin huolestunut siitä, että nyt käytävässä keskustelussa suurin painoarvo ei ole faktoilla.

 

Jos intohimot rupeavat ohjailemaan, suurin kärsijä on Kemijoen vaelluskala

Velvoiteprosessista on tulossa pitkä eikä kukaan voi tietää lopputulemaa. Kalatalousviranomaisen esitys on annettu ja se etenee nyt omaa uomaansa. Mikään taho ei tule saamaan pikavoittoja.

Kaikkien toimijoiden tulisi nyt pystyä velvoite-esityksestä huolimatta jatkamaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistyötä ja toimintaa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Jos siihen ei pystytä ja velvoiteprosessiin liittyvät tunteet ja intohimot rupeavat ohjailemaan myös osallisten toimintaa, suurin kärsijä on Kemijoen vaelluskala.
 

**

Tulva voidaan vielä onneksi hallita – maltilla ja rauhallisuudella. Vaikka kevätaurinko on jo ruvennut raottamaan Kemijoen jääkantta, ovat pilkki- ja ulkoilukelit Lapissa parhaimmillaan. Haluan toivottaa kaikille aurinkoista ja ilontäyteistä pääsiäistä!

 

 

 

Nykyiset sairaanhoitopiirit eivät päätä uuden maakunnan työnjaosta

Viime päivinä on uutisoitu Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöneuvotteluiden katkeamisesta. Neuvotteluissa on ollut pöydällä kahden keskussairaalan välinen työnjako uudessa maakunnassa ja uutisten mukaan neuvottelut ovat katkenneet siihen, että Lapin puolelta on esitetty malleja, joissa keskeiset erikoissairaanhoidon osa-alueet jatkossa keskitettäisiin Kemistä Rovaniemelle. Uutinen on ymmärrettävästi herättänyt Meri-Lapissa pahaa verta ja luonut taas uuden lommon maakunnan sisäiseen yhteistyöhenkeen.

Kuplien keskellä ui kuitenkin uutisankka, joka olisi nyt syytä nostaa ammeesta pois. On varmasti totta, että neuvottelut ovat kariutuneet ja edelleen myös niiden kariutumisen syyt lienevät kerrotun kaltaisia. Mutta jos kyseessä olevat neuvottelut ylipäätään asetetaan oikeaan kontekstiin tulevassa maakunta- ja soteuudistuksessa, koko niiden merkityksen ja sitä kautta dramaattisen näköisen lopputuleman voi nostaa ammeesta huoleti kylpyhuoneen ylimmälle ja vähiten käytetylle hyllylle kuivumaan.

 

Palvelurakennekartassa kaksi työnjaollisesti järkevää sairaalaa

Ensimmäinen yksinkertainen syy on se, että nykyiset sairaanhoitopiirit eivät päätä uuden maakunnan palvelurakenteesta tai työnjaosta. Sairaanhoitopiirit lakkaavat aivan kuten maakunnan liittokin ja niiden tehtävät, varat ja velat siirretään uuteen maakuntaan. Vasta uusi Lapin maakunta ja sen tammikuussa 2018 valittava valtuusto tulee tekemään päätökset palveluverkosta, -tasoista ja muun muassa sairaaloiden työnjaosta.

Nyt on siis käynnissä vasta valmisteluvaihe, jolla rakennetaan pohjaa ja malleja uuden maakunnan päätöksenteolle. Tästä tullaan toiseen syyhyn: Nykyiset sairaanhoitopiirit eivät päätä edes uuden maakunnan soten valmistelusta. Lapissa on kuntien kanssa poliittisesti yhdessä sovittu, että erikoissairaanhoidon lisäksi uuden maakunnan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sen palvelurakennetta ja –tasoja valmistellaan kuntien nimeämän yhteisen poliittisen ohjausryhmän alaisuudessa, kunnes väliaikaishallinto ja uusi maakunta aloittavat työnsä.

Tässä poliittisessa ohjausryhmässä on palvelurakenteen pohjaksi jo sovittu palvelurakennekartta, jossa maakunnassa on kaksi vahvaa, mutta työnjaollisesti järkevää sairaalaa. Tällä lähtökohdalla poliittisen ohjausryhmän alla uuden maakunnan sotea valmistellaan nyt useissa alatyöryhmissä.

Nyt kyseessä olevat neuvottelut eivät ole olleet osa tätä virallista ja yhdessä sovittua valmisteluprosessia vaan pelkästään kahden maakunta- ja soteuudistuksessa yli 20 muun organisaation joukossa olevan toimijan keskinäisiä keskusteluja.

 

Nokittelun sijaan meidän pitää panostaa ennaltaehkäisevään työhön!

Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että tulevaisuudessa Lapin koko soten palvelurakenne tulee väistämättä muuttumaan – niin perustasolla kuin vaativissakin palveluissa nykyisissä sairaaloissa. Suurimmat muutosajurit tulevat olemaan valinnanvapaus ja uuden maakunnan taloudellinen asema tiukassa valtion ohjauksessa.

Noista muutoksista päättää kuitenkin vasta uusi, vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Nyt valmisteluvaiheessa meidän tulisi Lapissa keskittyä nokittelun ja nykyisten rakenteiden sementoinnin sijaan pohtimaan, miten palveluita ja niiden integraatiota kehittämällä voisimme luoda uuden maakunnan palveluntuotannolle pohjan, jossa ennaltaehkäisevään työhön on riittävät resurssit.  Maakunnan, jossa taloudellisin syin ei tarvitsisi heikentää kohtuuttomasti maakunnan asukkaiden palveluita.

Lopuksi kaiken tämän kahden maakuntakeskuksen ja keskussairaalan välisen keskustelun lomassa olisi syytä muistaa yksi tosiasia. Tapahtuipa mitä tahansa, missään tulevaisuuden sotepalveluskenaarioissa heikoimmilla eivät tule olemaan rovaniemeläiset tai meri-lappilaiset vaan ne maakunnan asukkaat, jotka jo nyt elävät erittäin etäällä koko ajan supistuvista perustason palveluista.

 

Seuraa Lapin sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua www.lapinmaakunta.fi -sivuilla.

 

Maakuntaohjelmaa rohkeudella ja #RakkauestaLappiin

Uuden Lappi-sopimuksen eli maakuntaohjelman valmistelu on parasta aikaa käynnissä. Asiakirja on Lapin kehittämisen kannalta erittäin keskeinen; siinä tehtävät valinnat ohjaavat käytännössä aluekehittämisen resursointia ja hankepäätöksiä seuraavien neljän vuoden ajan. Hienosäätöä tehdään toki joka toinen vuosi laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa, mutta suuret valinnat tulevat Lappi-sopimuksen kautta.
 

Lappi-sopimuksella joustavuutta aluekehittämiseen

Nykymuotoinen Lappi-sopimus näki päivänvalonsa reilu kolme vuotta sitten. Silloin varsin perinteiseen tapaan laadittua maakuntaohjelmaa uudistettiin perusteellisesti. Pohjaksi otettiin globaaleihin megatrendeihin nojautuvat ilmiöt, joihin etsittiin lappilaisia reagointitapoja. Samalla hylättiin kymmenien ja taas kymmenien kärkihankkeiden listaukset ja pyrittiin tekemään sen sijaan laajoja, tavoitetason arvovalintoja.

Nykyinen Lappi-sopimus oli omaan aikaansa rohkea avaus ja näin jälkikäteen tehtyjen arviointien pohjalta voi todeta, että se oli pääosin onnistunut. Se on tuonut strategisuutta ja joustavuutta aluekehittämiseen ja sen pohjalta on pystytty reagoimaan nopeastikin muuttuvaan toimintaympäristöön.

Lapin tilanne ja kehitysnäkymät juuri tällä hetkellä voivat puhua tilanteesta puolestaan!

 

Ensimmäistä kertaa maakuntaohjelma valmistellaan muotoilun avulla

Nykyinen Lappi-sopimus on luonut siis erinomaisen pohjan nyt käynnissä olevalle uudistustyölle. Siksi uuden sopimuksen lähtökohdaksi otettiinkin vanha sopimus ja sen kolme strategista valintaa: arktinen talous, työn ja talouden rakennemuutos ja saavutettavuus. Nyt etsitään valinnoille uutta sisältöä ja samaan aikaan pohditaan uusia avauksia, villejä kortteja lähitulevaisuuden lappilaiseen pelipöytään.

Ehkäpä rohkein loikka otettiin itse sopimuksen laatimisprosessissa: Ensimmäistä kertaa koko Suomessa maakuntaohjelmaa valmistellaan muotoilun avulla. Meillä Lapissa on aivan ainutlaatuista osaamista arktisessa muotoilussa ja halusimme nyt valjastaa tuon osaamisen käyttöön myös maakunnan tulevaisuuden suunnittelussa.

Itse työhön osallistuneena täytyy todeta, että muotoilu on tuonut aivan uudenlaista otetta työhön ja ainakin itse odotan sen näkyvän myös sisällössä rohkeutena, raikkautena ja luovuutena! Maakuntaohjelmaa keväällä 2017 työstävät lappilaiset alueen kehittäjät ovat parin työpajan perusteella aidosti sitoutuneita vaikuttamaan siihen, millainen on tulevaisuuden Lappi.

 

Rakennemuutokset haastavat uutta Lappi-sopimusta – nyt tarvitaan luovaa hulluutta!

Mikäli maakuntauudistus etenee nyt suunnitellulla tavalla, uuden Lappi-sopimuksen tulisi toimia strategisena siltana vanhan ja uuden järjestelmän välillä ja luoda pohja uuden maakunnan aluekehittämistyölle.

Samalla olemme valmistautumassa 2020 alkavaan uuteen Euroopan Unionin ohjelmakauteen, jonka sisältöä ja muotoja keinuttavat globaalin politiikan mannerlaattojen liikahtelut hyvin arvaamattomalla tavalla. Maailman muuttuessa jyristen ympärillämme meidän pitää menestyäksemme paitsi pysyä koko ajan liikkeessä, myös pitää oma käsityksemme suunnastamme vakaana.

Nyt jos koskaan tarvitaankin rohkeita avauksia, raikkaita ajatuksia ja luovaa hulluutta! Lapin kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä kaikilla keskeisillä sektoreilla ehkäpä parhaimmat aikoihin. Nyt meidän tulisi löytää keinoja edelleen vahvistaa asemaamme ja hyödyntää mm. kansainvälistä asemaamme, ekologisuutta, digitalisaatiota ja arktista osaamistamme.

Meillä on hieno asiantuntijayhteisö ja se laajenee koko ajan. Huomaa kuinka ihmiset ovat nauttineet työpajoissa, kun ovat päässeet ideoimaan yhdessä tulevaisuuden Lappia. Ja riskejäkin on lupa ottaa – kunhan ne tehdään uuden Lappi-sopimuksen hengessä - #RakkauestaLappiin!

 

 

 

 

Aidosti lappilainen uusi maakunta

Hallitus linjasi maakunta- ja soteuudistuksen askelmerkkejä joulun alla. Linjauksissa keskeistä oli valinnanvapauden tason ja sisällön määrittelyt, mutta ne sisälsivät myös maakuntakonsernia ja maakunnallista valmistelua selkeyttäviä kohtia. Seuraava askel on kevään eduskuntakäsittely, siellä sisältöön voi vielä tulla muutoksia erityisesti maakuntien itsehallinnollisen aseman arvioinnin yhteydessä.

Maakuntauudistus tehdään alueilla

Varsinainen uudistustyö tapahtuu kuitenkin maakunnissa. Lapin maakunnan esivalmistelu on ollut käynnissä koko menneen syksyn. Tähän asti työssä on keskitytty pitkälti tilannekartoitukseen ja nykytilan selvitykseen, pohjatietojen keräämisen uudistusta varten. Ensi viikolla avautuu kaikille avoin kansalaiskysely uuden maakunnan arvoista visioista osoitteessa www.lapinmaakunta.fi, menkäähän ja osallistukaa!

Tiedonkeruu on nyt loppusuoralla ja uutta vaihdetta onkin jo pistettävä silmään. Maakuntauudistuksen seuraava vaihe häämöttää ja väliaikaishallinnon tulisikin aloittaa jo puolen vuoden kuluttua. Vuoden päästä tähän aikaan maakuntavaalit koputtelevat jo oveen!

Mikä on uuden maakunnan ja muiden alueen toimijoiden työnjako?

Seuraavana vaiheena uudistuksessa on uuden maakunnan ja muiden toimijoiden – kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän – välisen työnjaon pohdinta. Sen tuloksena syntyy paitsi kokonaiskuva uudesta rakenteesta, myös peruslinjaukset uuden Lapin maakunnan roolista. Jatkovalmistelun kannalta tämä on hyvin tärkeää.

Maakunnan tehtävät on määritelty laissa, mutta itsehallinnollisena toimijana noiden lakisääteisten tehtävien laajuus ja lappilainen sisältö on vielä hahmottamatta. Tällaisia kokonaisuuksia ovat mm. edunvalvonta, elinkeinojen kehittämisen koordinointi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, saamelaisasiat, tukipalvelut ja muut yhteistyömallit erityisesti kuntien kanssa.

Haluamme tehdä tämän kartoituksen mahdollisimman avoimesti ja laajapohjaisesti niin, että kaikki keskeiset toimijat pääsevät mukaan valmisteluun. Työ alkaa perjantaina 10. helmikuuta 2017 aloitustilaisuudessa ja jatkuu toimijoille suunnitelluilla sähköisillä kyselyillä, joiden pohjalta keskeisten tehtäväkokonaisuuksien suhteen järjestetään erilliset työpajat. Eri toimijoiden näkemyksistä koostetut yhteenvedot tuodaan ennen kesää linjattavaksi maakunnan esivalmistelun ohjausryhmään ja myös poliittiseen käsittelyyn.

Väliaikaishallinnon poliittinen ohjausryhmä lappilaisittain

Yksi keskeistä ratkaistavista asioista on maakunnan tulevan väliaikaishallinnon rakenne ja toimintamalli. Nykyisen lain mukaan väliaikaishallinto olisi viranhaltijapohjainen. Kuten edellä olevat esimerkit kertovat, sen tehtäväksi tulee kuitenkin paljon tulevan maakunnan rooliin liittyvien asioiden valmistelua, jotka edellyttävät poliittista keskustelua ja harkintaa.

Nykyisessä valmistelurakenteessa meillä toimii soten puolella kuntien nimeämä poliittinen ohjausryhmä, jonka toimikausi päättyy ensi kesäkuun loppuun. Oma ajatukseni on sellainen, että kevään kuntavaalien tuloksen pohjalta Lapin poliittiset piirit voisivat kokoontua ja nimetä kaikista nykyisistä toimijoista erillisen uuden poliittisen ohjausryhmän, jolle väliaikaishallinto valmistelisi niin soten kuin muiden tehtävien osalta keskeiset linjattavat asiat päätettäväksi aina siihen asti, kun maakuntavaltuusto on järjestäytynyt ja valinnut uuden maakuntahallituksen.

Laki ei tätä edellytä, mutta ei myöskään kiellä. Mielestäni valmistelun sujuvuus ja kansanvaltaisuuden toteutuminen, aidosti Lapin näköisen maakunnan luominen, sitä edellyttää.
 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 53
Merkintöjä per sivu
Sivu 11