Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Ensimmäinen aloite: Arktinen ajatushautomo Rovaniemelle

Aloitan nyt aiemmin lupaamani arktisten aloitteiden sarjan.

Ensimmäinen aloite on laaja, vähän hajanainen ja se pohjautuu aikanaan paljon esillä olleeseen ajatukseen Euroopan unionin arktisesta informaatiokeskuksesta. Tuo aloite on valitettavasti pysähtynyt komissioon eikä sen eteneminen sellaisenaan ole realistisesti ajatellen näköpiirissä.

Aloitteen alkuperäinen idea arktisen osaamisen, tutkimuksen ja tiedon kokoamisesta on kuitenkin edelleen hyvä eikä sitä kannattaisi haudata komission pölyisiin kellareihin. Tässä on ensimmäisen aloitteeni ydin: Otetaan hanke omiin kansallisiin käsiin, päivitetään ja fokusoidaan se tässä uudessa tilanteessa vastaamaan niin kansallisia kuin kansainvälisiä intressejä arktisen politiikan osalta. Perustetaan Rovaniemelle Arktinen ajatushautomo.

 

Arktisten käytännön ratkaisujen hakeminen tutkimukseen perustuen

Ajatushautomoiden juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa niillä on edelleen suhteellisen vahva yhteiskunnallinen asema. Ajatushautomo on usein tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia esimerkiksi poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Suomeenkin toiminta on rantautunut, muttei kovin suuressa mittakaavassa.

Arktinen on edelleen ilmastonmuutoksen edetessä globaalisti polttava teema, jonka ympärillä on jo nyt globaalisti paljon tutkimustoimintaa. Ratkaisukeskeisyys ja käytännön ratkaisujen hakeminen tutkimuksen ja tiedon pohjalta on kuitenkin vielä kovin vähäistä. Suomen ja Rovaniemen arktinen ajatushautomo voisi keskittyä juuri tähän.

 

Lapin yliopiston Arktinen keskus tarjoaa valmiin pohjan

Lapin yliopisto ja erityisesti sen Arktinen keskus muodostavat jo nyt vahvan tutkimus- ja osaamisyksikön, jonka pohjalle ajatushautomo voidaan rakentaa. Lapissa on vahvaa muotoiluosaamista, joka voitaisiin integroida osaksi hautomon toimintamallia, mielellään jopa yritysmuotoisesti. Samoin korkeakoulukonsernin TKI-toiminta ja Arctic Smartness- klusterit tukisivat kokonaisuutta.

Rovaniemen Arctic Spirit –konferenssi ja Lapin kauppakamarin Arctic Business –foorumi sulautettaisiin yhteen kerran vuodessa ajatushautomon järjestämäksi Arctic Solutions –tapahtumaksi, jota Arctic Design –viikko työvaliokuntatyyppisenä tukisi.

 

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden huipennuksena Arctic Solutions –ajatushautomotapahtuma?

Suomelle tämä olisi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden lopulle sijoittuva konkreettinen toimenpide – kansallinen ja imagoon sopiva tasonnosto arktisella pelikentällä. Lapille ja Rovaniemelle se toisi niille luontaisesti kuuluvaa roolia vahvana arktisen osaamisen keskittymänä. Lapin yliopisto ja koko korkeakoulukonserni profiloituisi vielä vahvemmin arktisen huippututkimuksen yksiköksi. Ajan myötä ajatus saattaisi ruveta kiinnostamaan myös EU:ta ja voisimme neuvotella, millä ehdoin se pääsisi tiiviimmin mukaan hyödyntämään täällä tehtävää työtä.

Ja näin esiselvityksen rahoitushakemuksia odotellessa on mukava pohtia, tulisiko joku arktinen ongelmakin siinä sivussa ratkaistua?

 

 

 

Miten valtio aikoo huolehtia Kemijoen tulvasuojelusta?

Valtioneuvosto teki tänään 1. helmikuuta 2018 ministeri Tiilikaisen esittelystä päätöksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa esitetyn Kemihaaran tulvansuojelualtaan Natura 2000 –alueen poikkeamisratkaisun hylkäämisestä. Toinen maakuntakaavassa esitetty Natura-poikkeaminen Sallatunturin rinnealueen laajentamista jäi vielä jatkovalmisteluun.

Suomessa on Natura 2000 –direktiivin poikkeamismenettelystä säädetty luonnonsuojelulailla. Sen 66 §:n mukaan valtioneuvosto voi päättää luontoarvoja heikentävän hankkeen hyväksymisestä kolmella edellytyksellä: 1) Ei ole muita vaihtoehtoja, 2) on olemassa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy ja 3) heikentyminen korvataan.

Valmistelimme maakuntakaavan Kemihaaran ja Sallatunturin osalta niin, että kaikki kolme edellä mainittua edellytystä täyttyvät. Teimme muun muassa laajat korvaavien alueiden inventoinnit ja pystyimme osoittamaan, että heikentyminen voidaan korvata monikertaisesti alueiden vaihdossa. Nyt tehdyssä valtioneuvoston ratkaisussa Kemihaaran osalta todetaan, että koska tulvansuojelun osalta on olemassa vaihtoehtoja, esitys tulee hylätä eikä kompensaatioita tarvitse tarkastella ollenkaan.

Vaihtoehtoja vain teoriassa?

Olen todella pettynyt päätökseen ja samalla erittäin huolissani sen seurauksista. Tulvansuojelun osalta päätöksessä viitataan vaihtoehtona joko tulvansuojelun tason laskemisen tai Kemijärven varastokapasiteetin kasvattamisen ja suojapatojen rakentamisen. Vaihtoehtoja teoriassa, mutta käytännössä päätöksessä olisi ollut samalla reilua todeta, että vaihtoehdossa kymmenien miljoonien eurojen maksajina mahdollisille vahingoille ja toimenpiteille ovat kiltit suomalaiset veronmaksajat.  

Ratkaisu oli malliesimerkki siitä, miten arvoperusteista juridiikkaa voidaan sisäsiististi pikkutakissa harrastaa Aleksanterinkadun viihtyisässä konttorissa ja autuaasti unohtaa reaalimaailma. 

Päätöksen teki kuitenkin maan hallitus ja se ei voi todellisuutta paeta. Eikä vastuuta. Kun hallitus nyt käytännössä luonnonsuojelun nimissä hylkäsi veronmaksajien kannalta ainoan ilmaisen tulvansuojeluratkaisun, on sen mielestäni kannettava asiassa kokonaisvastuunsa ja otettava vastuulleen niin kustannuksiltaan kuin toimenpiteiltään Rovaniemen alueen tulvansuojelun toteuttaminen.


Sallatunturissa järki voi vielä voittaa 

Sallatunturi jäi vielä jatkovalmisteluun ja siitä olen erittäin tyytyväinen. Ympäristön inventoineissa löysimme aivan matkailukeskusten vierestä sisällöltään vastaavat ja määriltään paljon edustavammat luontoarvot sisältävän kohteen valtion mailta. Sallan matkailuelinkeinon näkemys kehittämistarpeista ja –mahdollisuuksista on myös poliittisesti otettu vakavasti.  

Haluan vahvasti uskoa, että asiaan löytyy myönteinen ratkaisu ja Sallatunturin matkailualueen laajennus on pian rakenteilla.

 

Onko aika laittaa Kemihaaralle piste? 

Miten tästä eteenpäin? Käytännössä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava otetaan uudelleen alueiden suunnittelun käsittelyyn, kun valtioneuvosto ratkaisee Sallatunturin poikkeamisen.

Kemihaaran osalta Lapin liiton hallitus arvioi lähiviikkoina, valitetaanko ratkaisusta. Poliittisesti maakunnassa on nyt aidosti arvioitava, laitetaanko pitkään lappilaisia jakaneelle ja paljon ristiriitoja aiheuttaneelle hankkeelle lopullisesti piste.  

Jos valtion kantaa perustellun vastuunsa tulvansuojelusta, minusta Kemihaaran altaasta luopuminen olisi oikea ratkaisu.

 

 

Uudenvuodenlupaukseni: 12 arktista aloitetta

Vuosi on vaihtunut ja kevään kalenteri täyttyy nopeammin kuin päivä napapiirillä pitenee. Vuodesta on tulossa vauhdikas: Maakuntauudistuksen valmistelu on lähtenyt nyt toden teolla liikkeelle, uuteen ohjelmakauteen on valmistauduttava ja vaikuttamisessa katse on jo siirrettävä tulevaan hallitusohjelmaan.

Kaiken tämän lappilaisen työn lisäksi työlistaan sattuu vielä kuluvana vuonna kaikkien keskeisten yhteistyöverkostojen vetovastuut: Lappi on sekä Pohjois-Suomen että Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien puheenjohtajamaakunta ja minä toimin lisäksi Suomen maakuntajohtajien puheenjohtajana.

Kirjoittamishaaste: ajatuksia muistikirjasta kaikkien nähtäville

Syksyllä bloggaaminen jäi valitettavan vähälle. En harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta tässä tulen kyllä ryhdistäytymään. Kirjoittaminen on mitä mainiointa matka-ajankäyttöä ja reissaamistahan kuluvana vuonna riittää! 

Olen vuosien varrella kerännyt talteen erilaisia ajatuksia ja näkökulmia Lapin kehittämiseen. Niitä on syntynyt hajanaisesti erilaisissa tilaisuuksissa, keskusteluissa ihmisten kanssa ja perehtyessä erilaisiin aiheisiin. Jotkin niistä ovat varmasti jo jossakin ääneen sanottuja; jotkin niistä ovat pieniä ja konkreettisia, jotkin taas laajoja ja varmasti kaukaisiakin. Hajanaisia, avoimia ja raakileita kuitenkin kaikki.

Joulun ja uudenvuoden välipäivinä flunssaa parannellessa selailin muistikirjaani tallennettuja ajatuksia läpi ja mietin, mitä niille tekisin. Muistikirjassani ne eivät ainakaan kasva ja niinpä minulle syntyi ajatus niiden heittämisestä ilmoille. Sellaisenaan, lyhyesti perustellen, kaikkien pohdittavaksi. Vailla suurempaa tavoitetta tai henkilökohtaista intohimoa.  

Niinpä kirjoittamishaastehengessä muiden eteen tulevien asioiden ohessa tulen tänä vuonna julkaisemaan täällä blogissani 12 arktista aloitetta, yhden joka kuukausi. Eihän ilma ääneen sanomisesta kulu!

 

 

Ministeriön selvityshenkilöille tarpeellinen työrauha

Yhteisyrityksen perustaminen eteni tänään Meri-Lapin kuntien valtuustokäsittelyissä. Päätös tässä tilanteessa on valitettava ja varmasti vaikeuttaa entisestään ministeriön asettamien selvityshenkilöiden valtavan haasteellista tehtävää loppuvuodelle. Samalla on kuitenkin muistettava, että mitään ovea ei ole vielä lopullisesti suljettu; sopimuksia ei ole allekirjoitettu ja valtuustojen päätöksetkin odottavat vielä melkoisen tovin lainvoimaa.

Keskustelua seuratessani olen miettinyt paljon, miksi tällaiseen tilanteeseen on maakunnassa ajauduttu. Syyllisiä on turha etsiä, jokainen tässä prosessissa mukana ollut löytää yhden sellaisen katsoessaan peiliin. Historia yhdistettynä luottamuspulaan, pelkoon, neuvottelutaidottomuuteen ja kyvyttömyyteen katsoa oman aseman tai organisaation edun yli - kaikesta tästä ja paljon muusta on tämä umpisolmu solmittu.

Minusta kuitenkin tuntuu, että suurin taustalla oleva tekijä solmun tiukkuuteen on yksinkertaisesti se, että olemme ehkäpä ensimmäistä kertaa nyt niin täydellisesti uuden ja ennen kokemattoman tilanteen edessä. Maakunta- ja sote-uudistus paitsi muuttaa kaikki nykyiset hallinto-, toiminta- ja valtarakenteet niin myös avaa eteemme näkymän, jossa emme aidosti tiedä mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Maakuntaa ja sen päätöksentekijöitä ei ole vielä olemassa, sen talous on vasta simulointivaiheessa ja kaiken tämän päälle koko maailmaa tulevat jo lähivuosina ravistelemaan digitalisaation ja robotisaation myrskyävät megatrendit. Kaikki tulee muuttumaan. 


Kukaan ei voi vielä luvata kenellekään yhtään mitään

Kukapa ei siis kipuilisi tai pelkäisi; miten käy minulle, minun palveluilleni tai työpaikalleni. Koko solmun yksinkertaisin syy mielestäni juuri tässä: Kukaan ei juuri nyt voi luvata kenellekään yhtään mitään. Ei sairaanhoitopiirien johto, ei yksikään yritys, eivät kuntapäättäjät - ei edes ministeri. Ei Meri-Lapille, mutta ei myöskään Rovaniemen kaupungille tai Savukosken kunnalle. Meillä on vain aavistus lähivuosista, mutta 10 vuoden päästä vain se on varmaa, että palvelut kaikkialla ovat eri tavoin järjestettyjä kuin nyt.

Tässä suuren tuntemattomuuden edessä on hyvin ymmärrettävää, että halu tarttua pieneenkin eteen kelluvaan pelastusrenkaaseen on valtava. Siinä piilee mielestäni myös se suurin vaara. Kun kukaan ei voi luvata mitään, ainoa pelastusrengas on vain sellainen, johon kaikki mahtuvat ja joka pitää kaikki pinnalla, jonka avulla kaikki ovat mukana tekemässä yhteistä tulevaisuutta, rakentamassa yhteisiä työpaikkoja ja palveluita kaikille. Erillään kelluen kaikki ovat vain toisiaan vasten kolisevia tuntemattomien virtojen viemiä ajopuita.  

 


Lappi pärjää vain yhtenäisenä

Suurin pelkoni tässä Meri-Lapin yhteisyrityksen pelastusrengashaaveessa ei liitykään sote-palveluihin, vaan siihen, että yhden seudun eristäytymisen seurauksena maakunta alkaa rakentumaan vinoon. Sote ei ole irrallinen osio maakunnan tehtävissä, vaan olennainen osa koko maakunnan kehittämistä ja aluekehityskuvaa. Jos irroittautuu yksipuolisesti yhteisestä pelistä yhdessä kohdin, millä sen jälkeen voi perustella omia tarpeita muissa tehtävissä niin, että kaikki sen hyväksyvät?

Lappi pärjää vain yhtenäisenä, kokonaisena. Rovaniemi ja muu Lappi tarvitsevat itse menestyäkseen Meri-Lapin vahvan teollisuussektorin. Samalla tavalla vaikkapa Kemin sataman väylän syvennys tai Kaidin biotuotetehdas edellyttävät toteutuakseen koko maakunnan tukea. Aluekehityksen näkökulmasta koko Lapin keskeinen intressi on kehittää Meri-Lappiin sen ja samalla koko maakunnan elinvoimaa riittävällä tavalla tukevat sote-palvelut.

Tuntemattoman edessä on vain niin helppo pelätä kaikkea, myös sitä lähintä. Toivottavasti selvityshenkilöt onnistuvat rakentamaan kokonaiskuvaa tilanteesta niin, että kaikki näkevät mihin tuo pelko voi johtaa. Toivon nyt kaikilta malttia ja varauksetonta tukea selvityshenkilöiden työlle.

Mainiota Tove Janssonia siteeraten: ”Ei ole mikään konsti olla rohkea, jos ei pelkää.”

 

 

 

Haussa hyvä muutosjohtaja!

 Hallituskriisin laukaisema poliittinen richtermittari on hiljalleen laskenut normaalilukemiin ja hallitus jatkaa työtään vanhalla kokoonpanolla ja ohjelmalla. Jälkijäristyksiä voi kuitenkin olla luvassa nopeastikin: Maakunta- ja sote-uudistus on valiokuntakäsittelyssä törmäämässä erityisesti valinnanvapauden osalta perustuslaillisiin ongelmiin. Uudistuksen eteneminen ja aikataulu on nyt mitä suurimmassa määrin poliittisen sopimisen ja kompromissikyvyn varassa.

Täytyy toivoa, että kompromissikykyä löytyy. Maakunnissa on jo reilun vuoden tehty hartiavoimin töitä uudistuksen valmistelussa ja kun otetaan huomioon myös edellisen hallituskauden aikana tehty työ, uudistuksen kaataminen nostaisi poliittisen itsepäisyyden hinnan kohtuuttoman korkeaksi.

Työnjaon määrittää lopulta maakuntavaltuusto

Ei ole kyllä kehumista tällä rintamalla meillä täällä kotimaakunnassakaan. Lapissa itsepäisyyden hinnan näkee sitten tulevaisuudessa, kun erikoissairaanhoidon työnjakoon liittyvään kiistaan ei lopulta saatukaan poliittista sopua.

Ehkäpä demokratia tässä on se oikea tie; työnjaon määrittää siis lopulta kuitenkin uusi valittava maakuntavaltuusto rahapussin mukaisesti ja kokonaisuutta arvioiden. Tässä yhteydessä täytyy aidosti toivoa, että valtio kantaa myös vastuunsa jatkoprosessissa. Mikäli tulevalla lainsäädännöllä ja poikkeamisluvilla mahdollistetaan päällekkäistä toimintaa, tulee tämä huomioida myös maakunnan rahoituksessa.

Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu Lapissa keskeytymättä

Muilta osin uudistuksen valmistelu Lapissa on edennyt aikataulun mukaisesti ja valmius edetä on hyvä, vaikka lakien voimaantulo viivästyisikin. Uudistuksen voimaanpanolain mukainen valmistelumalli otetaan käyttöön 1.7. alkaen, käytännössä työ alkaa elokuussa osana Lapin liiton organisaatiota ja siirtyy sitten lakien voimaantultua perustettavan uuden maakunnan työksi.

Rekrytoinnit valmisteluun on aloitettu, nyt aluksi haetaan muutosjohtajaa ja noin 10 muuta osaajaa uuden maakunnan rakentajiksi. Erityisesti muutosjohtajan tehtävä on jatkovalmistelussa keskeinen ja siihen haetaankin todella sitoutunutta, osaavaa ja motivoitunutta tekijää. Tehtävä on aidosti avoinna, eikä valintaan liity politiikkaa.

Juna ei saa pysähtyä

Tässä hengessä ja lukuisten kysymysten vuoksi on ehkä myös hyvä todeta näin julkisesti, että minä en tule hakemaan ko. tehtävää. Näen, että pystyn antamaan uudistukseen oman panokseni sekä tukemaan muutosjohtajaa ja valmistelijoita väliaikaisen toimielimen työn sekä poliittisen seurantaryhmän kautta.

Koen tärkeimmäksi vastuukseni nyt viedä Lapin tulevaisuuden kannalta keskeisiä hankkeita eteenpäin – maakunnan kehitysnäkymät ja tekeminen ovat sitä luokkaa, että uutta maakuntaa valmistellessa ei muu tekeminen saa pysähtyä paikalleen.

Pohjois-Lapin maakuntakaava ja Jäämeren yhteystarpeet, Pohjoinen foorumi ja arktinen yhteistyö, EU-työ ja uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen, Lappi-sopimuksen uusiminen, aluekehitys ja edunvalvonta ovat esimerkkejä töistä, joissa kapula tulee siirtää uudelle maakunnalle täydessä vauhdissa.

Kesä tuo vauhtiin onneksi kuitenkin pienen hengähdystauon. Optimistina uskallan ennustaa, että kelitkin muuttuvat vielä vuodenajan mukaisiksi. Oikein aurinkoista, iloista ja rentouttavaa juhannusta ja kesää kaikille!

Näytetään tulokset 1 - 5 / 58
Merkintöjä per sivu
Sivu 12