Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Rohkeuden puutetta arktisessa keskustelussa?

 

Osallistuin viime viikonloppuna Reykjavikissa maailman suurimpaan arktisia asioista käsittelevään konferenssiin, Arctic Circleen. Reykjavikissa oli koolla noin 2000 osallistujaa ja siellä kuultiin yli 400 puheenvuoroa vajaan neljän päivän aikana.
 
Paljon puhetta, mutta päällimmäiseksi jäi aika ontto tunne. Paljon toistoa enimmäkseen samasta viitekehyksestä: Ilmastonmuutos etenee, jää sulaa ja kaikki tämä vaikuttaa niin arktiseen luontoon kuin asukkaisiin. Vastauksena ongelmiin kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Kaikki tämä on tietenkin tärkeää, mutta missä ovat kaikki uudet, raikkaat ja rohkeat näkökulmat? Tuntuu kuin viime vuosien yltiöpositiivisesta arktisen hypen pirskahtelevuudesta on jäljelle jäänyt vain sulavien jäätiköiden sameanlaimea maku.

Arktisen strategian painopisteiden päivitys niukkaa

Samaa rohkeuden puutetta on ollut havaittavissa myös kansallisessa keskustelussa. Vuoden 2013 arktisen strategian painopisteiden päivitys hyväksyttiin hallituksessa syyskuun lopussa. Kokonaista kaksi sivua ja yksi kuva; pääviestinä haluttiin korostaa Suomen arktista osaamista, kestävää matkailua ja infrastruktuurin ratkaisuja. Tallinnan tunneli sentään uskallettiin kirjoittaa paperiin, Jäämeren radan mainitseminen oli jo aivan liian rohkeaa.
 
Sinällään nuo kolme edellä nostettua painopistettä ovat tärkeitä ja luvattiinhan päivityksestä myös laatia myöhemmin konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Tätä Suomen arktinen politiikka nyt huutaakin. Arktisen neuvoston ensi vuonna alkavan Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmakin kun jäi Reykjavikin laimentuneisiin teemoihin.
 
Samalla tarvittaisiin aivan uusia, rohkeita avauksia – vastauksia ja sisältöä kestävälle kehitykselle: Miten olisi vaikkapa Arktisen informaatiokeskuksen kansallinen toteuttaminen, muotoilun ja siihen liittyvän osaamisen nostaminen kansallisen arktisen kasvupolitiikan kärjeksi ja vaikkapa Arktisen tavoiteohjelman lobbaaminen EU:n tulevalle ohjelmakaudelle?
 

Lappi Pohjoisen Foorumin jäseneksi

Tapahtui Reykjavikissa sentään positiivistakin; Lappi liittyi Pohjoisen Foorumin jäseneksi Alaskan vanavedessä ja samalla polkaistiin käyntiin yli vuosikymmenen nukkunut arktisten alueiden välisen yhteistyön uudistaminen. Toivottavasti esimerkkimme ja tuleva työmme vetää mukaansa lisää alueita ympäri arktista, nyt mukana on meidän lisäksemme vahva edustus Venäjältä ja Islannista.
 

Näen alueiden välisen yhteistyön lisäämisen juuri tässä ajassa erittäin tärkeänä kahdesta syystä. Ensiksikin geopoliittiset jännitteet eivät näy aluetasolla niin voimakkaasti kuin kansallisella tasolla ja Venäjällä tapahtuva arktisen alueen kehitys pitää ottaa nykyistä voimakkaammin mukaan yhteisiin pöytiin. Toiseksi alueet voivat tuoda sitä alussa peräänkuuluttamaani uutta raikasta sisältöä ja konkretiaa arktiseen keskusteluun.

Loppujen lopuksi vain meillä arktisilla alueilla on sitä oman käden tietoa ja näkemystä omien elinolosuhteidemme kehittämiseksi!

Seuraavana vuonna siis arktinen muotoilu ja alueiden innovaatiopaneeli Reykjavikin päälavalle – olisiko työntöapu tähän sen kohta valmistuvan kansallisen toimeenpanosuunnitelman ensimmäinen kohta?

 

 

Alueilla rakennetaan uuden maakunnan sielu

Maakunta- ja SOTE-uudistukset etenevät. Uudistuksia koskevat puitelait ovat paraikaa lausunnoilla. Loppuvuodesta hallitus linjaa SOTE:n valinnanvapautta koskevat periaatteet ja ensi keväänä pitäisi olla valmista muun uudistuksen edellyttämän sektorilainsäädännön kanssa.

Valtakunnallinen valmistelutilanne on nyt hektinen – kymmenet alakohtaiset työryhmät työstävät tiukalla aikataululla esityksiään Pöystin johtamalle projektiryhmälle, jonka tulisi pitää kokonaisuus kasassa ja aikataulussa.

Emme vielä tiedä minkälaiseksi tuleva maakuntahallinto muotoutuu valtion valmistelurattaissa. Edunvalvontaa valtakunnan tason ratkaisuihin pitää tehdä edelleen aktiivisesti. Olipa lopullinen rakenne kuitenkin minkälainen tahansa, siinä tulee olemaan tilaa alueelliselle tuunaukselle.
 

Ajautuminen ministeriöiden putkiohjauksen välikappaleiksi uhkana?

Uudistuksen iso kuva on vielä hahmottamaton. Kuntaliitto antoi jo viime viikolla omia näkemyksiään keskeisistä kipukohdista. Taloudellisen liikkumavaran kapeus, pakko-organisoituminen, valtion tiukka ohjaus ja ajautuminen ministeriöiden putkiohjauksen välikappaleiksi ovat suurimpia kysymysmerkkejä.

Tässä vaiheessa onkin vielä täysin mahdotonta arvioida, minkälainen toimija uudesta maakunnasta tulee. Kaikki valmistelu tiivistyy ensi kevääseen ja perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jossa uuden rakenteen kokonaisuutena tulisi läpäistä itsehallinnon kriteerien tiukka seula.
 

Uudistusten valmistelu etenee vierekkäin

Varmaa on kuitenkin se, että uudistus etenee ja muutokseen on valmistauduttava. Tässä keskeisessä roolissa on aluetason valmistelu, joka on pyörähtänyt liikkeelle myös meillä Lapissa.

Valmistelu etenee kahta polkua, joiden rajapinta on tarkoituksenmukaisuusharkinnassa: Maakunnan esivalmistelu virkamiespohjaisen ohjausryhmän alaisuudessa vastaa valmistelusta kaikilta muilta paitsi SOTE-prosessien ja SOTE-ICT:n osalta – niitä puolestaan valmistellaan kuntien nimeämän poliittisen ohjausryhmän alaisuudessa tavoitteena maakunnan kattava SOTE-järjestämissuunnitelma.
 

Väliaikaishallinto 2017 yhdistää uudistusten polut

Polut yhtyvät ensi syksynä, kun uudet maakunnat perustetaan ja niille nimetään lakisääteinen väliaikaishallinto valmistelumandaatteineen. Siihen saakka on kuitenkin paljon tehtävää. Koko uudistuksen osalta tulisi kerätä kaikki olennainen informaatio siirtyvistä tehtävistä ja sopimuksista, omaisuudesta, henkilöstöstä ja tukipalveluista.

SOTE:n osalta tulisi päästä aidosti keskustelemaan maakunnan tason työnjaosta ja tulevaisuuden palvelumalleista ja -verkosta. Ja kaiken tämän lisäksi tulisi panostaa aktiiviseen viestintään, henkilöstön ja sidosryhmien osallistamiseen sekä uuden maakunnan idean pohtimiseen.
 

Verkostomalli osallistaa lappilaisia (innostuneita!) toimijoita

Paljon on siis töitä edessä, ensi viikolla Lapin uudistuksen kapellimestarina aloittavalla Marja Perälällä on valmistelutiimeineen tiedossa hektinen talvi ja kevät. Töitä ei kuitenkaan tehdä yksin. Olemme Lapissa valinneet verkostomaisen työmallin, jossa tavoitteena on osallistaa mahdollisimman laaja toimijajoukko mukaan valmisteluun ja hyödyntää mahdollisimman paljon jo tehtyjä selvityksiä ja organisaatioiden osaamista välttäen samalla aikaa vieviä työryhmäistumisia.

Olen viime viikkoina saanut paljon kyselyjä ja yhteydenottoja eri tahoilta; milloin valmistelu alkaa ja miten me pääsemme mukaan. Minusta tämä on hyvä merkki – innostusta ja halua tulla mukaan tekemään muutosta löytyy!

Työ alkaa lokakuussa verkostojen rakentamisella ja kaikki tahot tullaan varmasti ottamaan mukaan valmistelutyöhön kullekin sopivilla rooleilla.

Lihakset ja ranka meille voidaan antaa Helsingistä, mutta loppujen lopuksi alueilla rakennetaan uuden toimijan sielu ja sydän. Tämä kaikki on meidän käsissämme, nyt vain rohkeasti töihin!

 

 

 

Lapin latausvoiman pääsee kokemaan yhä useampi saavutettavuuden parantuessa

Lapin kesä oli taas kaunis ja rauhoittava. Omaan kesääni mahtui paljon aurinkoisia uintireissuja ja yhdessäoloa perheen kanssa – unohtamatta pakollisia metsä- ja pihatöitä. Vaikka lomakausi tuntui kuin vilahtavan ohi, ehtivät omat akkuni latautua hyvin syksyn töitä varten. Lapin luonto on vain maailman paras ja tehokkain pikalaturi!

Tämän taianomaisen latausvoiman maine kasvaa koko ajan myös kansainvälisesti. Lapin matkailun kasvuluvut viime talvelta olivat huikeat ja yritysten ensi talven odotukset ovat korkealla. Taustalla on tietenkin pitkään tehty markkinointi- ja brändäystyö sekä erittäin laadukkaat matkailutuotteet. Valitettavan kansainvälisen turvallisuustilanteen heikentyminen on ehkä sekin tuonut meille vetoapua. Lappi on vakaa ja luotettava matkailukohde, täällä on tehty paljon töitä erityisesti turvallisuuteen liittyvissä asioissa.


Matkailun kehittymisellä ja alueen saavutettavuudella on tiukka kohtalonyhteys

Lapin matkailun kehittymisessä erityisesti heikot lentoyhteydet ovat olleet keskeisin pullonkaula jo vuosia. Siksi viimeisen parin vuoden ajan olemmekin laajalla yhteistyörintamalla tehneet paljon töitä uusien suorien kansainvälisten yhteyksien saamiseksi Lappiin. Töitä on tehty monella tasolla – niin suorilla neuvotteluilla eri operaattoreiden kanssa kuin aktiivisella ja jopa kyseenalaistavalla keskustelulla Suomen lentoliikennejärjestelmästä ja sen ongelmista.

Tämä työ yhdessä yritysten sinnikkään markkinointi- ja myyntityön kautta näyttää nyt tuottavan tulosta. Viimeisen vuoden aikana Lappiin on avattu suorat reittiyhteydet mm. Lontooseen, Manchesteriin, Frankfurtiin, Berliiniin ja Dusseldorfiin. Finnair on myös pystynyt lisäämään kapasiteettiaan Helsingistä Lapin kohteisiin ja Finavia on paitsi investoinut Lapin kenttiin niin myös osallistunut aktiivisesti suorien reittiyhteyksien avaamiseen.

Kehitys on ollut suorastaa historiallista ja on rehellistä todeta, että Lapin saavutettavuus on juuri nyt parempi kuin koskaan aiemmin.

Itse näen tilanteen nyt positiivisen kehityskierteen alkuna. Lapin matkailun vetovoima on kiistaton ja saavutettavuuden paraneminen tulee sitä edelleen kasvattamaan – mikä taas lisää suoraan uusien lentoyhteyksien kannattavuutta. Kaikki Lapin lentoasemat omaavat matkailun näkökulmasta valtavan kasvupotentiaalin. Nyt onkin aidon yhteistyön paikka: Meidän tulisikin yhdessä kaikkien niin paikallisten kuin kansallisten toimijoiden kanssa pyrkiä vahvistamaan tätä kierrettä - siitä hyötyvät kaikki.


Rima kasvupotentiaalissa pitää asettaa riittävän korkealle

Seuraava luonnollinen askel on suoran lentoyhteyden avaaminen idän kasvaville ja valtavan potentiaalin omaaville markkinoille. Olin viikko sitten delegaatiovierailulla Kiinassa, jossa keskustelimme muun muassa 80 miljoonan asukkaan Sichuanin maakunnan ja heidän maakunnallisen lentoyhtiönsä mahdollisuuksista suoriin yhteyksiin Lappiin. Kiinnostus oli erittäin suurta ja uskon vahvasti, että tulevaisuudessa kiinnostus voi konkretisoitua uusina yhteyksinä.

Jo näillä kehitysnäkymillä useat lappilaiset matkailuyrittäjät ovat ryhtyneet investointeihin eri puolilla Lappia. Jos pystymme pitämään tämän saavutettavuuden positiivisen kehityskierteen, Lapin matkailun seuraava suuri investointibuumi on odottamassa aivan oven edessä!
 

PS Lokakuussa Oloksella Lapin matkailuparlamentissa ajankohtaisina teemoina luonto, jakamistalous ja matkailun arktinen yhteistyö. Tervetuloa!

 

 

Kunnat on nostettava uudistuksessa kuskin paikalle

Lapin perussuomalaisten puheenjohtaja Matti Torvinen oli tämän aamun Lapin Kansassa huolissaan Lapin sote-valmistelun päätymisestä keskustalaisten käsiin. On erittäin hyvä, että sote-uudistukseen ja sen tärkeyteen on Lapin kunnissa herätty - nyt jos koskaan tuleekin olla hereillä! 

Ymmärrän myös huolen poliittisesta edustavuudesta soten valmistelussa, mutta se ei tässä tilanteessa ole kuitenkaan huolista päällimmäisin. Jotta tilanne avautuu paremmin, sitä on ensin hieman taustoitettava.

Vuosi aikaa väliaikaishallintoon

Uusi Lapin maakunta tehtävineen aloittaa vuoden 2019 alusta. Ennen sitä on kuitenkin luotava väliaikaishallinto hallinnoimaan ja valmistelemaan uuden maakunnan perustamista. Väliaikaishallinto aloittanee kesällä 2017 eli reilun vuoden päästä ja sen muoto, kokoonpano, toimivalta ja tehtävät määritellään lailla.

Lailla määrättyyn väliaikaishallintoon on kuitenkin reilu vuosi aikaa. Kun ymmärrämme muutoksen suuruuden ja valmisteluun liittyvät haasteet, olisi äärimmäisen tärkeää, että maakunnassa jo tapahtuvaa valmistelutyötä voitaisiin tämän tulevan vuoden ajan jo koordinoida ja ohjata yhdeltä taholta. Tämän vuoksi kevään aikana on osana soten poliittista prosessia valmisteltu tiekarttaa kohti uuden maakunnan väliaikaishallintoa. Osana tiekarttaa on myös nostettu esiin legitiimin poliittisen ohjausryhmän kokoaminen reilun vuoden ajaksi – tämän ryhmän poliittisesta edustavuudesta Matti oli siis huolissaan.

Alueellinen edustavuus poliittisen edelle 

Tiekartta ja esitys poliittisesta ohjausryhmästä valmistuvat toukokuussa, jolloin ne lähetetään kunnille hyväksymistä varten. Esitystä ei siis ole vielä lyöty lukkoon, mutta pohja-ajatuksena valmistelussa on ollut se, että kunnat on nostettava uudistuksessa kuskin paikalle: Siellä on oltava mukana edustus jokaisesta Lapin kunnasta – uudistus on aivan yhtä tärkeä Pelkosenniemelle kuin Rovaniemelle. Jos nyt hakisimme viimeisimmän kunnallisvaalien mukaista puoluepoliittista jakaumaa, edustavuus yksittäisen kunnan kannalta ei vastaisi kunnan toimivaltaa tai poliittisia voimasuhteita. 

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja samoin kuin kunnanjohtaja toimivat tietenkin kunnissaan valtuustojensa antamalla mandaatilla ja kaikki suuremmat ratkaisut tulevat kuntiin erikseen päätettäväksi ennen väliaikaishallintoa. Poliittinen edustavuus toteutuu siis edelleen ja siellä missä sen pitääkin – kuntien valtuustoissa. Olennaista on tietenkin, että valmistelutyö on avointa ja kaikkia ryhmiä kunnasta tai koosta riippumatta informoidaan valmistelun etenemisestä. 

Kunnat kuskin paikalle 

On kuitenkin olemassa paljon suurempi huoli kuin Matin esiin nostama poliittinen edustavuus tässä väliaikaisessa koordinaatioryhmässä. Se on yksinkertaisesti se, että yhteistä näkemystä minkäänlaisesta maakunnallisesta ohjausjärjestelmästä ei synny ennen lailla määrättyä väliaikaishallintoa.

Uudistusta kohti väliaikaishallintoa ei voi ohjata mitkään muut tahot kuin lappilaiset kunnat. Toivon hartaasti, että kunnat päättävät yhteisestä valmistelumandaatista, oli sen poliittinen koostumus mikä tahansa. Vaihtoehtona on nimittäin vuoden hyvän valmisteluajan hukkaaminen: Ajelehtiminen eri intressitahojen etujen ohjailemana ja kahden keskussairaalan kyräilyn säestämänä kohti väliaikaishallintoa.    

Tiedonantoja ei pidä vain lukea, niitä pitää itse kirjoittaa

Euroopan komissio julkisti tänään pitkään odotetun arktisen tiedonannon, jossa se esittää poliittiset linjauksensa arktisen alueen yhteistyöstä. Tiedonannon sisältöön on Suomessa ladattu paljon odotuksia, onhan Suomi seuraava Arktisen neuvoston puheenjohtaja ja EU:n pohjoisimpana valtiona arktisen alueen mahdollisuudet näkyvät täällä konkreettisimmin.

Tiedonanto ei sisällä kuitenkaan mitään yllättävää. Keskeinen fokus on edelleen kestävässä kehityksessä ja ympäristökysymyksissä. Arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet kylläkin tiedostetaan ja investointitarpeita korostetaan, mutta ilman konkretiaa. Uutena avauksena ehdotetaan komission vetämää laajapohjaista arktista foorumia, jonka työn kautta pyrittäisiin löytämään konkreettisia hankkeita ja tiivistämään EU:n eri rahoituslähteiden käyttöä niiden toteuttamisessa.

Uusia linjauksia on nyt hyödynnettävä!

Pohjoiset jäämerenyhteydet jäävät valitettavasti yleistason maininnoille. Tutkimusta ja arktista informaationkeruuta painotetaan, mutta Suomen ajama arktinen informaatiokeskus on paperista poissa ja sen sijaan tiedonannossa painotetaan tutkimusverkostojen roolia EU-PolarNet -verkosto etunojassa. Arktisen olosuhdeosaamisen ja siihen liittyvän innovaatiopotentiaalin sekä vihreän talouden mahdollisuuksien nosto ovat Suomen ja Lapin kannalta erittäin positiivisia asioita.

Tiedonannon linjauksia on nyt hyödynnettävä aktiivisesti kehittämistyössä EU:n sisällä ja pyrittävä varmistamaan EU:n rahoituskanavien täysimääräinen hyödyntäminen pohjoisen Suomen hankkeissa. Erityisesti meillä Lapilla vahvan arktisen erikoistumisen ja klusterityön kautta on tässä paljon hyödynnettävissä - aktiivisuutta tarvitaan!

Keskeisessä roolissa Suomen arktisen strategian päivitys

Tiedonantoa arvioidessa on kuitenkin muistettava, että globaalissa arktisessa politiikassa EU on edelleen sivuraiteilla. Tärkein lähitulevaisuuden painopiste Suomessa tulee olla oman kansallisen arktisen politiikan terävöittämisessä ja Suomen aktiivisessa roolissa paitsi EU:ssa, niin myös kaikilla kansainvälisillä arktisen politiikan foorumeilla.

Tässä mielessä keskeiseen rooliin tulee nostaa Suomen arktisen strategian päivitys, joka on ollut kuluvan talven valmistelussa. Kolmisen vuotta vanha strategia luo hyvän pohjan priorisoida, terävöittää ja konkretisoida toimenpiteitä ja samalla nostaa arktisuus ja pohjoisen mahdollisuudet aidosti kansalliseksi politiikan painopisteeksi. Samalla voidaan luoda vahvempaa pohjaa Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden valmisteluun - kausi on Suomelle tuhannen taalan paikka kansallisten tavoitteiden ajamiselle.

On vaikutettava niillä areenoilla, missä arktisen alueen tulevaisuutta tehdään

Ydinasia on nyt kansallisesti aidosti ymmärtää arktisen alueen politiikka ympäristökysymyksiä laajempana agendana. Suomen geopoliittinen ja logistinen asema tulisi täysimittaisesti hyödyntää. Pohjoisen liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen tulisi laatia pitkän tähtäimen investointisuunnitelma yhdessä naapurimaiden kanssa. Arktiseen osaamiseen tulisi panostaa ja pohjoisen mahdollisuuksia hyödyntävän liiketoiminnan kasvun esteitä tulisi määrätietoisesti purkaa.

Ilman vahvaa kansallista näkemystä emme pysty vaikuttamaan niillä areenoilla, joissa arktisen alueen tulevaisuutta tehdään. Tiedonantoja ei tule vain lukea, niitä pitää itse kirjoittaa. Nyt kun arktinen hype on vähän laskenut, olisiko Suomessakin aika lopettaa pelkät juhlapuheet ja ryhtyä töihin?

 

Lue lisää Euroopan komission arktisesta tiedonannosta.

Näytetään tulokset 6 - 10 / 51
Merkintöjä per sivu
Sivu 11