Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Aidosti lappilainen uusi maakunta

Hallitus linjasi maakunta- ja soteuudistuksen askelmerkkejä joulun alla. Linjauksissa keskeistä oli valinnanvapauden tason ja sisällön määrittelyt, mutta ne sisälsivät myös maakuntakonsernia ja maakunnallista valmistelua selkeyttäviä kohtia. Seuraava askel on kevään eduskuntakäsittely, siellä sisältöön voi vielä tulla muutoksia erityisesti maakuntien itsehallinnollisen aseman arvioinnin yhteydessä.

Maakuntauudistus tehdään alueilla

Varsinainen uudistustyö tapahtuu kuitenkin maakunnissa. Lapin maakunnan esivalmistelu on ollut käynnissä koko menneen syksyn. Tähän asti työssä on keskitytty pitkälti tilannekartoitukseen ja nykytilan selvitykseen, pohjatietojen keräämisen uudistusta varten. Ensi viikolla avautuu kaikille avoin kansalaiskysely uuden maakunnan arvoista visioista osoitteessa www.lapinmaakunta.fi, menkäähän ja osallistukaa!

Tiedonkeruu on nyt loppusuoralla ja uutta vaihdetta onkin jo pistettävä silmään. Maakuntauudistuksen seuraava vaihe häämöttää ja väliaikaishallinnon tulisikin aloittaa jo puolen vuoden kuluttua. Vuoden päästä tähän aikaan maakuntavaalit koputtelevat jo oveen!

Mikä on uuden maakunnan ja muiden alueen toimijoiden työnjako?

Seuraavana vaiheena uudistuksessa on uuden maakunnan ja muiden toimijoiden – kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän – välisen työnjaon pohdinta. Sen tuloksena syntyy paitsi kokonaiskuva uudesta rakenteesta, myös peruslinjaukset uuden Lapin maakunnan roolista. Jatkovalmistelun kannalta tämä on hyvin tärkeää.

Maakunnan tehtävät on määritelty laissa, mutta itsehallinnollisena toimijana noiden lakisääteisten tehtävien laajuus ja lappilainen sisältö on vielä hahmottamatta. Tällaisia kokonaisuuksia ovat mm. edunvalvonta, elinkeinojen kehittämisen koordinointi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, saamelaisasiat, tukipalvelut ja muut yhteistyömallit erityisesti kuntien kanssa.

Haluamme tehdä tämän kartoituksen mahdollisimman avoimesti ja laajapohjaisesti niin, että kaikki keskeiset toimijat pääsevät mukaan valmisteluun. Työ alkaa perjantaina 10. helmikuuta 2017 aloitustilaisuudessa ja jatkuu toimijoille suunnitelluilla sähköisillä kyselyillä, joiden pohjalta keskeisten tehtäväkokonaisuuksien suhteen järjestetään erilliset työpajat. Eri toimijoiden näkemyksistä koostetut yhteenvedot tuodaan ennen kesää linjattavaksi maakunnan esivalmistelun ohjausryhmään ja myös poliittiseen käsittelyyn.

Väliaikaishallinnon poliittinen ohjausryhmä lappilaisittain

Yksi keskeistä ratkaistavista asioista on maakunnan tulevan väliaikaishallinnon rakenne ja toimintamalli. Nykyisen lain mukaan väliaikaishallinto olisi viranhaltijapohjainen. Kuten edellä olevat esimerkit kertovat, sen tehtäväksi tulee kuitenkin paljon tulevan maakunnan rooliin liittyvien asioiden valmistelua, jotka edellyttävät poliittista keskustelua ja harkintaa.

Nykyisessä valmistelurakenteessa meillä toimii soten puolella kuntien nimeämä poliittinen ohjausryhmä, jonka toimikausi päättyy ensi kesäkuun loppuun. Oma ajatukseni on sellainen, että kevään kuntavaalien tuloksen pohjalta Lapin poliittiset piirit voisivat kokoontua ja nimetä kaikista nykyisistä toimijoista erillisen uuden poliittisen ohjausryhmän, jolle väliaikaishallinto valmistelisi niin soten kuin muiden tehtävien osalta keskeiset linjattavat asiat päätettäväksi aina siihen asti, kun maakuntavaltuusto on järjestäytynyt ja valinnut uuden maakuntahallituksen.

Laki ei tätä edellytä, mutta ei myöskään kiellä. Mielestäni valmistelun sujuvuus ja kansanvaltaisuuden toteutuminen, aidosti Lapin näköisen maakunnan luominen, sitä edellyttää.
 

Lappi-veturi vetää, jos kiskoja riittää

Huh, mikä vuosi! Lapissa on tapahtunut paljon. Ja Lapilla on mennyt melko hyvin. Näin väitän.

Muutaman laihemman vuoden jälkeen on ollut erittäin mieluista nähdä, miten kasvu on alkanut jälleen orastamaan – meillä Lapissa monin paikoin jopa kukkimaan. Veturimaakunnan rooli ei aina ole helppo, onneksi nyt näyttää siltä, että myös muu Suomi kääntyy pikku hiljaa samoille raiteille!

Lapin matkailu kantaa ylpeästi lippulaivan asemaa. Näkymät ovat sellaisia, että kasvun hallinta on nyt ykkösprioriteetti. Toivottavasti Suomessa on nyt viisautta ymmärtää matkailun kirkkaimman ja terävimmän keihäänkärjen asema. Yrityksemme ovat vahvoja ja valmiita tekemään yhteistyötä, niiden toiminta- ja kasvuedellytykset on nyt varmistettava ja saavutettavuus nostettava kansalliseksi kysymykseksi.


Biotaloudessa uudet miljardi-investoinnit ovat lähempänä kuin pitkään aikaan

Biotalouden kehittämisen osalta kuluneen vuoden aikana Lapissa on tehty kaikki mitä voidaan. Nyt pitää vielä kampittaa kaikki kansallinen byrokratia hankkeiden toteutumiseksi.

Suurinvestointien vanavedessä on nousemassa lukuisa joukko puhtaisiin luonnonvaroihin ja niiden kestävään hyödyntämiseen pohjaavia lappilaisia kasvuyrityksiä. Päämääränä on kasvattaa biotuotteiden jalostusarvoa ja tukea hajautettuja järjestelmiä. Näillä lappilaisilla esimerkeillä koko kansantalouden kakku voi kasvaa arvaamattomalla tavalla.

Myös kaivannaisalalla on ilahduttavasti näkyvissä valonpilkahduksia. Kestävästi käynnissä olevien kaivosten imussa nousseiden lappilaisyritysten osaamiselle on ollut kasvavaa kansainvälistä kysyntää. Lisäksi tutkimukset useissa mineraalipotentiaaliltaan lupaavissa kohteissa ovat jälleen päässeet käyntiin. Melkein puolet pinta-alastaan suojeltu maakuntamme odottaa nyt kansallista keskustelua luonnonsuojelun ja sen periaatteiden tulevaisuudesta.
 

Tervetuloa Lappiin arktiset verkostot!

Arktisessa yhteistyössä Lappi on alueellisesti ottanut vahvan roolin Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden alkaessa keväällä 2017. Lapland Arctic Council Host Committee, Pohjoisen foorumin uudistaminen, arktinen erikoistuminen ja EU:n arktisen politiikan tulevaisuustyö ovat malliesimerkkejä hyvästä verkostomaisesta yhteistyöstä ja osaamisesta maakunnan sisällä.

Tämä työ on myös noteerattu kansainvälisesti ja meillä on vahva valmisteluasema kaikissa keskeisissä kansainvälisissä verkostoissamme. Osaamistamme ja verkostojamme tarjoamme myös kansalliseen käyttöön.
 

Lapikas-ajatuksesta tuli maakuntauudistus

Kaiken tämän ohessa työn alla on maakunta- ja sote-uudistusurakka. Maakunnallinen työ on lähtenyt hyvin käyntiin, ymmärtäen toki ne haasteet, joita kolmasosan Suomen pinta-alan sisälle mahtuu.

Pari vuotta sitten esittämämme Lapikas-kokeilun ajatukset ovat maakuntauudistuksessa laajentuneet paitsi sisällöllisesti niin myös alueellisesti. Kevään kansallisia linjauksia päätettäessä Lapikkaasta on edelleen vapaasti hyödynnettävissä monta viisasta periaatetta uudistuksen onnistumisen varmistamiseksi. Vinkiksi vain!
 

Lappi on valmis lisäämään vauhtia

Yllä oleva on vain ohut läpileikkaus siitä kaikesta, mitä Lapissa on käynnissä. Vauhti on hyvä, mutta olemme valmiita sitä vielä lisäämään. Lappi-sopimuksen uusiminen on käynnistynyt ja siinä on yhdessä tarkoitus kirjaimellisesti muotoilla uusia suuntia maakunnan tulevaisuudelle. Veturi kyllä vetää, jos kiskoja riittää.

Näillä ajatuksilla on aika kiittää kaikkia lappilaisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Aidot kumppanit ovat korvaamattomia, vain yhteistyöllä syntyy tuloksia.

Kaikille teille oikein rauhallista joulua ja revontulten reunustamaa uutta vuotta!
 

Pessimismin ylistys

Mitä se hyövää? Ei täällä kuitenkaan pärjätä. Lappi kaivetaan montuille, metsät hakataan pois ja rahat viedään ulkomaille. Vedet pilataan eikä lohikaan koskaan nouse Yli-Kemille. Turistivirrat kuivuvat, joten mitä sitä nyt vanhaa pyhää kaupunkikuvaa uusilla hotelleilla pilaamaan, tyhjää vouhotusta. Eikä niitä yrttipatukoita kukaan osta, thaimaalaiset vain sotkevat paikat ja vievät marjat.

Jokiyhtiö on kaiken pahan alku ja juuri, estää lohen nousun ja haluaa rakentaa lisää vain altaita. Lentoyhtiö kampittaa meidän matkailuamme sen kun kerkeää. Kansainväliset kaivosyhtiöt pitäisi kiireen vilkkaa ajaa maasta takaisin sinne Afrikkaan, kestävää kaivostoimintaa ei ole olemassakaan. Kiinalaisetkin vain huijaavat, eivät ne mitään tänne rakenna. Ja jos rakentavatkin, niin työmiehetkin tulevat idästä.

Jos noihin ulkomaan ja etelän toimijoihin ei voi luottaa, niin vielä vähemmän naapuriin. Kyllä meidän pitää oma organisaatio säilyttää ja toimia ”niin kuin silloin vanhoina hyvinä aikoina”. Jos nyt jollekin ruvetaan, rovaniemeläiset kuitenkin vievät kaikki palvelut itselleen. Ja vaikka eihän sitä Jäämeren rataa koskaan rakenneta ja vielä sitä pitäisi suunnitella naapurikunnan kautta.

Ei onneksi koko sielunmaisema!

Kuva lappilaisesta sielunmaisemasta? Onneksi nyt ei kokonaan. Mutta huolestuttavan monta yhtymäkohtaa tuossa pessimismin ylistyksessä löytyy viime aikojen lappilaisesta keskustelusta. Ja tunnustan, että joskus myös oma ajatteluni on karannut noille synkille vesille.

Lappi on kuitenkin nyt ennen kokemattomien positiivisten odotusten edessä. Ilman rehentelyä viime viikkoinen tieto Camcen mukaantulosta Kemijärven biotehdashankkeeseen oli vain jatkumoa viime aikojen positiivisista lappilaisista uutisista. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki totesikin viikko sitten blogissaan http://www.lapland.chamber.fi/toimitusjohtajan-blogi-suhdannebarometri-lappi/ , että Lappi vetää tällä hetkellä selvästi koko Pohjois-Suomen talouden nousua.

Emme tietenkään voi tietää, miten paljon noista positiivisista odotuksista lopulta toteutuu. Mutta uskallan väittää, että mitä rakentavammin ja positiivisemin pyrimme suhtautumaan toisiimme ja kehitysmahdollisuuksiimme, sitä parempi tulevaisuudesta tulee – meille kaikille.

Positiivisuustalkoot käyntiin

Olisiko nyt aika pyrkiä koko Lapissa aktiivisesti pois noista pessimismin aalloista? Lopettaa naapurin kyräily, syyllisten etsiminen ja uhkakuvien luominen. Luottaa, että yhteistyöllä saa aina enemmän aikaiseksi kuin epäilyllä. Hyväksyä se tosiasia, että parhaat ratkaisut ovat aina erilaisten intressien rakentavia kompromisseja ja oma näkemys on harvin ainoa totuus. Arvokeskustelulle pitää aina antaa tilaa, mutta sitä voi käydä myös positiivisessa hengessä.

Polkaistaanpa käyntiin lappilaiset positiivisuustalkoot – kokouksissa, somessa ja yleisönosastoilla!
 

Rohkeuden puutetta arktisessa keskustelussa?

 

Osallistuin viime viikonloppuna Reykjavikissa maailman suurimpaan arktisia asioista käsittelevään konferenssiin, Arctic Circleen. Reykjavikissa oli koolla noin 2000 osallistujaa ja siellä kuultiin yli 400 puheenvuoroa vajaan neljän päivän aikana.
 
Paljon puhetta, mutta päällimmäiseksi jäi aika ontto tunne. Paljon toistoa enimmäkseen samasta viitekehyksestä: Ilmastonmuutos etenee, jää sulaa ja kaikki tämä vaikuttaa niin arktiseen luontoon kuin asukkaisiin. Vastauksena ongelmiin kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Kaikki tämä on tietenkin tärkeää, mutta missä ovat kaikki uudet, raikkaat ja rohkeat näkökulmat? Tuntuu kuin viime vuosien yltiöpositiivisesta arktisen hypen pirskahtelevuudesta on jäljelle jäänyt vain sulavien jäätiköiden sameanlaimea maku.

Arktisen strategian painopisteiden päivitys niukkaa

Samaa rohkeuden puutetta on ollut havaittavissa myös kansallisessa keskustelussa. Vuoden 2013 arktisen strategian painopisteiden päivitys hyväksyttiin hallituksessa syyskuun lopussa. Kokonaista kaksi sivua ja yksi kuva; pääviestinä haluttiin korostaa Suomen arktista osaamista, kestävää matkailua ja infrastruktuurin ratkaisuja. Tallinnan tunneli sentään uskallettiin kirjoittaa paperiin, Jäämeren radan mainitseminen oli jo aivan liian rohkeaa.
 
Sinällään nuo kolme edellä nostettua painopistettä ovat tärkeitä ja luvattiinhan päivityksestä myös laatia myöhemmin konkreettinen toimenpidesuunnitelma. Tätä Suomen arktinen politiikka nyt huutaakin. Arktisen neuvoston ensi vuonna alkavan Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmakin kun jäi Reykjavikin laimentuneisiin teemoihin.
 
Samalla tarvittaisiin aivan uusia, rohkeita avauksia – vastauksia ja sisältöä kestävälle kehitykselle: Miten olisi vaikkapa Arktisen informaatiokeskuksen kansallinen toteuttaminen, muotoilun ja siihen liittyvän osaamisen nostaminen kansallisen arktisen kasvupolitiikan kärjeksi ja vaikkapa Arktisen tavoiteohjelman lobbaaminen EU:n tulevalle ohjelmakaudelle?
 

Lappi Pohjoisen Foorumin jäseneksi

Tapahtui Reykjavikissa sentään positiivistakin; Lappi liittyi Pohjoisen Foorumin jäseneksi Alaskan vanavedessä ja samalla polkaistiin käyntiin yli vuosikymmenen nukkunut arktisten alueiden välisen yhteistyön uudistaminen. Toivottavasti esimerkkimme ja tuleva työmme vetää mukaansa lisää alueita ympäri arktista, nyt mukana on meidän lisäksemme vahva edustus Venäjältä ja Islannista.
 

Näen alueiden välisen yhteistyön lisäämisen juuri tässä ajassa erittäin tärkeänä kahdesta syystä. Ensiksikin geopoliittiset jännitteet eivät näy aluetasolla niin voimakkaasti kuin kansallisella tasolla ja Venäjällä tapahtuva arktisen alueen kehitys pitää ottaa nykyistä voimakkaammin mukaan yhteisiin pöytiin. Toiseksi alueet voivat tuoda sitä alussa peräänkuuluttamaani uutta raikasta sisältöä ja konkretiaa arktiseen keskusteluun.

Loppujen lopuksi vain meillä arktisilla alueilla on sitä oman käden tietoa ja näkemystä omien elinolosuhteidemme kehittämiseksi!

Seuraavana vuonna siis arktinen muotoilu ja alueiden innovaatiopaneeli Reykjavikin päälavalle – olisiko työntöapu tähän sen kohta valmistuvan kansallisen toimeenpanosuunnitelman ensimmäinen kohta?

 

 

Alueilla rakennetaan uuden maakunnan sielu

Maakunta- ja SOTE-uudistukset etenevät. Uudistuksia koskevat puitelait ovat paraikaa lausunnoilla. Loppuvuodesta hallitus linjaa SOTE:n valinnanvapautta koskevat periaatteet ja ensi keväänä pitäisi olla valmista muun uudistuksen edellyttämän sektorilainsäädännön kanssa.

Valtakunnallinen valmistelutilanne on nyt hektinen – kymmenet alakohtaiset työryhmät työstävät tiukalla aikataululla esityksiään Pöystin johtamalle projektiryhmälle, jonka tulisi pitää kokonaisuus kasassa ja aikataulussa.

Emme vielä tiedä minkälaiseksi tuleva maakuntahallinto muotoutuu valtion valmistelurattaissa. Edunvalvontaa valtakunnan tason ratkaisuihin pitää tehdä edelleen aktiivisesti. Olipa lopullinen rakenne kuitenkin minkälainen tahansa, siinä tulee olemaan tilaa alueelliselle tuunaukselle.
 

Ajautuminen ministeriöiden putkiohjauksen välikappaleiksi uhkana?

Uudistuksen iso kuva on vielä hahmottamaton. Kuntaliitto antoi jo viime viikolla omia näkemyksiään keskeisistä kipukohdista. Taloudellisen liikkumavaran kapeus, pakko-organisoituminen, valtion tiukka ohjaus ja ajautuminen ministeriöiden putkiohjauksen välikappaleiksi ovat suurimpia kysymysmerkkejä.

Tässä vaiheessa onkin vielä täysin mahdotonta arvioida, minkälainen toimija uudesta maakunnasta tulee. Kaikki valmistelu tiivistyy ensi kevääseen ja perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jossa uuden rakenteen kokonaisuutena tulisi läpäistä itsehallinnon kriteerien tiukka seula.
 

Uudistusten valmistelu etenee vierekkäin

Varmaa on kuitenkin se, että uudistus etenee ja muutokseen on valmistauduttava. Tässä keskeisessä roolissa on aluetason valmistelu, joka on pyörähtänyt liikkeelle myös meillä Lapissa.

Valmistelu etenee kahta polkua, joiden rajapinta on tarkoituksenmukaisuusharkinnassa: Maakunnan esivalmistelu virkamiespohjaisen ohjausryhmän alaisuudessa vastaa valmistelusta kaikilta muilta paitsi SOTE-prosessien ja SOTE-ICT:n osalta – niitä puolestaan valmistellaan kuntien nimeämän poliittisen ohjausryhmän alaisuudessa tavoitteena maakunnan kattava SOTE-järjestämissuunnitelma.
 

Väliaikaishallinto 2017 yhdistää uudistusten polut

Polut yhtyvät ensi syksynä, kun uudet maakunnat perustetaan ja niille nimetään lakisääteinen väliaikaishallinto valmistelumandaatteineen. Siihen saakka on kuitenkin paljon tehtävää. Koko uudistuksen osalta tulisi kerätä kaikki olennainen informaatio siirtyvistä tehtävistä ja sopimuksista, omaisuudesta, henkilöstöstä ja tukipalveluista.

SOTE:n osalta tulisi päästä aidosti keskustelemaan maakunnan tason työnjaosta ja tulevaisuuden palvelumalleista ja -verkosta. Ja kaiken tämän lisäksi tulisi panostaa aktiiviseen viestintään, henkilöstön ja sidosryhmien osallistamiseen sekä uuden maakunnan idean pohtimiseen.
 

Verkostomalli osallistaa lappilaisia (innostuneita!) toimijoita

Paljon on siis töitä edessä, ensi viikolla Lapin uudistuksen kapellimestarina aloittavalla Marja Perälällä on valmistelutiimeineen tiedossa hektinen talvi ja kevät. Töitä ei kuitenkaan tehdä yksin. Olemme Lapissa valinneet verkostomaisen työmallin, jossa tavoitteena on osallistaa mahdollisimman laaja toimijajoukko mukaan valmisteluun ja hyödyntää mahdollisimman paljon jo tehtyjä selvityksiä ja organisaatioiden osaamista välttäen samalla aikaa vieviä työryhmäistumisia.

Olen viime viikkoina saanut paljon kyselyjä ja yhteydenottoja eri tahoilta; milloin valmistelu alkaa ja miten me pääsemme mukaan. Minusta tämä on hyvä merkki – innostusta ja halua tulla mukaan tekemään muutosta löytyy!

Työ alkaa lokakuussa verkostojen rakentamisella ja kaikki tahot tullaan varmasti ottamaan mukaan valmistelutyöhön kullekin sopivilla rooleilla.

Lihakset ja ranka meille voidaan antaa Helsingistä, mutta loppujen lopuksi alueilla rakennetaan uuden toimijan sielu ja sydän. Tämä kaikki on meidän käsissämme, nyt vain rohkeasti töihin!

 

 

 

Näytetään tulokset 6 - 10 / 54
Merkintöjä per sivu
Sivu 11