Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Nykyiset sairaanhoitopiirit eivät päätä uuden maakunnan työnjaosta

Viime päivinä on uutisoitu Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöneuvotteluiden katkeamisesta. Neuvotteluissa on ollut pöydällä kahden keskussairaalan välinen työnjako uudessa maakunnassa ja uutisten mukaan neuvottelut ovat katkenneet siihen, että Lapin puolelta on esitetty malleja, joissa keskeiset erikoissairaanhoidon osa-alueet jatkossa keskitettäisiin Kemistä Rovaniemelle. Uutinen on ymmärrettävästi herättänyt Meri-Lapissa pahaa verta ja luonut taas uuden lommon maakunnan sisäiseen yhteistyöhenkeen.

Kuplien keskellä ui kuitenkin uutisankka, joka olisi nyt syytä nostaa ammeesta pois. On varmasti totta, että neuvottelut ovat kariutuneet ja edelleen myös niiden kariutumisen syyt lienevät kerrotun kaltaisia. Mutta jos kyseessä olevat neuvottelut ylipäätään asetetaan oikeaan kontekstiin tulevassa maakunta- ja soteuudistuksessa, koko niiden merkityksen ja sitä kautta dramaattisen näköisen lopputuleman voi nostaa ammeesta huoleti kylpyhuoneen ylimmälle ja vähiten käytetylle hyllylle kuivumaan.

 

Palvelurakennekartassa kaksi työnjaollisesti järkevää sairaalaa

Ensimmäinen yksinkertainen syy on se, että nykyiset sairaanhoitopiirit eivät päätä uuden maakunnan palvelurakenteesta tai työnjaosta. Sairaanhoitopiirit lakkaavat aivan kuten maakunnan liittokin ja niiden tehtävät, varat ja velat siirretään uuteen maakuntaan. Vasta uusi Lapin maakunta ja sen tammikuussa 2018 valittava valtuusto tulee tekemään päätökset palveluverkosta, -tasoista ja muun muassa sairaaloiden työnjaosta.

Nyt on siis käynnissä vasta valmisteluvaihe, jolla rakennetaan pohjaa ja malleja uuden maakunnan päätöksenteolle. Tästä tullaan toiseen syyhyn: Nykyiset sairaanhoitopiirit eivät päätä edes uuden maakunnan soten valmistelusta. Lapissa on kuntien kanssa poliittisesti yhdessä sovittu, että erikoissairaanhoidon lisäksi uuden maakunnan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, sen palvelurakennetta ja –tasoja valmistellaan kuntien nimeämän yhteisen poliittisen ohjausryhmän alaisuudessa, kunnes väliaikaishallinto ja uusi maakunta aloittavat työnsä.

Tässä poliittisessa ohjausryhmässä on palvelurakenteen pohjaksi jo sovittu palvelurakennekartta, jossa maakunnassa on kaksi vahvaa, mutta työnjaollisesti järkevää sairaalaa. Tällä lähtökohdalla poliittisen ohjausryhmän alla uuden maakunnan sotea valmistellaan nyt useissa alatyöryhmissä.

Nyt kyseessä olevat neuvottelut eivät ole olleet osa tätä virallista ja yhdessä sovittua valmisteluprosessia vaan pelkästään kahden maakunta- ja soteuudistuksessa yli 20 muun organisaation joukossa olevan toimijan keskinäisiä keskusteluja.

 

Nokittelun sijaan meidän pitää panostaa ennaltaehkäisevään työhön!

Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että tulevaisuudessa Lapin koko soten palvelurakenne tulee väistämättä muuttumaan – niin perustasolla kuin vaativissakin palveluissa nykyisissä sairaaloissa. Suurimmat muutosajurit tulevat olemaan valinnanvapaus ja uuden maakunnan taloudellinen asema tiukassa valtion ohjauksessa.

Noista muutoksista päättää kuitenkin vasta uusi, vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Nyt valmisteluvaiheessa meidän tulisi Lapissa keskittyä nokittelun ja nykyisten rakenteiden sementoinnin sijaan pohtimaan, miten palveluita ja niiden integraatiota kehittämällä voisimme luoda uuden maakunnan palveluntuotannolle pohjan, jossa ennaltaehkäisevään työhön on riittävät resurssit.  Maakunnan, jossa taloudellisin syin ei tarvitsisi heikentää kohtuuttomasti maakunnan asukkaiden palveluita.

Lopuksi kaiken tämän kahden maakuntakeskuksen ja keskussairaalan välisen keskustelun lomassa olisi syytä muistaa yksi tosiasia. Tapahtuipa mitä tahansa, missään tulevaisuuden sotepalveluskenaarioissa heikoimmilla eivät tule olemaan rovaniemeläiset tai meri-lappilaiset vaan ne maakunnan asukkaat, jotka jo nyt elävät erittäin etäällä koko ajan supistuvista perustason palveluista.

 

Seuraa Lapin sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelua www.lapinmaakunta.fi -sivuilla.

 

Maakuntaohjelmaa rohkeudella ja #RakkauestaLappiin

Uuden Lappi-sopimuksen eli maakuntaohjelman valmistelu on parasta aikaa käynnissä. Asiakirja on Lapin kehittämisen kannalta erittäin keskeinen; siinä tehtävät valinnat ohjaavat käytännössä aluekehittämisen resursointia ja hankepäätöksiä seuraavien neljän vuoden ajan. Hienosäätöä tehdään toki joka toinen vuosi laadittavassa toimeenpanosuunnitelmassa, mutta suuret valinnat tulevat Lappi-sopimuksen kautta.
 

Lappi-sopimuksella joustavuutta aluekehittämiseen

Nykymuotoinen Lappi-sopimus näki päivänvalonsa reilu kolme vuotta sitten. Silloin varsin perinteiseen tapaan laadittua maakuntaohjelmaa uudistettiin perusteellisesti. Pohjaksi otettiin globaaleihin megatrendeihin nojautuvat ilmiöt, joihin etsittiin lappilaisia reagointitapoja. Samalla hylättiin kymmenien ja taas kymmenien kärkihankkeiden listaukset ja pyrittiin tekemään sen sijaan laajoja, tavoitetason arvovalintoja.

Nykyinen Lappi-sopimus oli omaan aikaansa rohkea avaus ja näin jälkikäteen tehtyjen arviointien pohjalta voi todeta, että se oli pääosin onnistunut. Se on tuonut strategisuutta ja joustavuutta aluekehittämiseen ja sen pohjalta on pystytty reagoimaan nopeastikin muuttuvaan toimintaympäristöön.

Lapin tilanne ja kehitysnäkymät juuri tällä hetkellä voivat puhua tilanteesta puolestaan!

 

Ensimmäistä kertaa maakuntaohjelma valmistellaan muotoilun avulla

Nykyinen Lappi-sopimus on luonut siis erinomaisen pohjan nyt käynnissä olevalle uudistustyölle. Siksi uuden sopimuksen lähtökohdaksi otettiinkin vanha sopimus ja sen kolme strategista valintaa: arktinen talous, työn ja talouden rakennemuutos ja saavutettavuus. Nyt etsitään valinnoille uutta sisältöä ja samaan aikaan pohditaan uusia avauksia, villejä kortteja lähitulevaisuuden lappilaiseen pelipöytään.

Ehkäpä rohkein loikka otettiin itse sopimuksen laatimisprosessissa: Ensimmäistä kertaa koko Suomessa maakuntaohjelmaa valmistellaan muotoilun avulla. Meillä Lapissa on aivan ainutlaatuista osaamista arktisessa muotoilussa ja halusimme nyt valjastaa tuon osaamisen käyttöön myös maakunnan tulevaisuuden suunnittelussa.

Itse työhön osallistuneena täytyy todeta, että muotoilu on tuonut aivan uudenlaista otetta työhön ja ainakin itse odotan sen näkyvän myös sisällössä rohkeutena, raikkautena ja luovuutena! Maakuntaohjelmaa keväällä 2017 työstävät lappilaiset alueen kehittäjät ovat parin työpajan perusteella aidosti sitoutuneita vaikuttamaan siihen, millainen on tulevaisuuden Lappi.

 

Rakennemuutokset haastavat uutta Lappi-sopimusta – nyt tarvitaan luovaa hulluutta!

Mikäli maakuntauudistus etenee nyt suunnitellulla tavalla, uuden Lappi-sopimuksen tulisi toimia strategisena siltana vanhan ja uuden järjestelmän välillä ja luoda pohja uuden maakunnan aluekehittämistyölle.

Samalla olemme valmistautumassa 2020 alkavaan uuteen Euroopan Unionin ohjelmakauteen, jonka sisältöä ja muotoja keinuttavat globaalin politiikan mannerlaattojen liikahtelut hyvin arvaamattomalla tavalla. Maailman muuttuessa jyristen ympärillämme meidän pitää menestyäksemme paitsi pysyä koko ajan liikkeessä, myös pitää oma käsityksemme suunnastamme vakaana.

Nyt jos koskaan tarvitaankin rohkeita avauksia, raikkaita ajatuksia ja luovaa hulluutta! Lapin kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä kaikilla keskeisillä sektoreilla ehkäpä parhaimmat aikoihin. Nyt meidän tulisi löytää keinoja edelleen vahvistaa asemaamme ja hyödyntää mm. kansainvälistä asemaamme, ekologisuutta, digitalisaatiota ja arktista osaamistamme.

Meillä on hieno asiantuntijayhteisö ja se laajenee koko ajan. Huomaa kuinka ihmiset ovat nauttineet työpajoissa, kun ovat päässeet ideoimaan yhdessä tulevaisuuden Lappia. Ja riskejäkin on lupa ottaa – kunhan ne tehdään uuden Lappi-sopimuksen hengessä - #RakkauestaLappiin!

 

 

 

 

Aidosti lappilainen uusi maakunta

Hallitus linjasi maakunta- ja soteuudistuksen askelmerkkejä joulun alla. Linjauksissa keskeistä oli valinnanvapauden tason ja sisällön määrittelyt, mutta ne sisälsivät myös maakuntakonsernia ja maakunnallista valmistelua selkeyttäviä kohtia. Seuraava askel on kevään eduskuntakäsittely, siellä sisältöön voi vielä tulla muutoksia erityisesti maakuntien itsehallinnollisen aseman arvioinnin yhteydessä.

Maakuntauudistus tehdään alueilla

Varsinainen uudistustyö tapahtuu kuitenkin maakunnissa. Lapin maakunnan esivalmistelu on ollut käynnissä koko menneen syksyn. Tähän asti työssä on keskitytty pitkälti tilannekartoitukseen ja nykytilan selvitykseen, pohjatietojen keräämisen uudistusta varten. Ensi viikolla avautuu kaikille avoin kansalaiskysely uuden maakunnan arvoista visioista osoitteessa www.lapinmaakunta.fi, menkäähän ja osallistukaa!

Tiedonkeruu on nyt loppusuoralla ja uutta vaihdetta onkin jo pistettävä silmään. Maakuntauudistuksen seuraava vaihe häämöttää ja väliaikaishallinnon tulisikin aloittaa jo puolen vuoden kuluttua. Vuoden päästä tähän aikaan maakuntavaalit koputtelevat jo oveen!

Mikä on uuden maakunnan ja muiden alueen toimijoiden työnjako?

Seuraavana vaiheena uudistuksessa on uuden maakunnan ja muiden toimijoiden – kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän – välisen työnjaon pohdinta. Sen tuloksena syntyy paitsi kokonaiskuva uudesta rakenteesta, myös peruslinjaukset uuden Lapin maakunnan roolista. Jatkovalmistelun kannalta tämä on hyvin tärkeää.

Maakunnan tehtävät on määritelty laissa, mutta itsehallinnollisena toimijana noiden lakisääteisten tehtävien laajuus ja lappilainen sisältö on vielä hahmottamatta. Tällaisia kokonaisuuksia ovat mm. edunvalvonta, elinkeinojen kehittämisen koordinointi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, saamelaisasiat, tukipalvelut ja muut yhteistyömallit erityisesti kuntien kanssa.

Haluamme tehdä tämän kartoituksen mahdollisimman avoimesti ja laajapohjaisesti niin, että kaikki keskeiset toimijat pääsevät mukaan valmisteluun. Työ alkaa perjantaina 10. helmikuuta 2017 aloitustilaisuudessa ja jatkuu toimijoille suunnitelluilla sähköisillä kyselyillä, joiden pohjalta keskeisten tehtäväkokonaisuuksien suhteen järjestetään erilliset työpajat. Eri toimijoiden näkemyksistä koostetut yhteenvedot tuodaan ennen kesää linjattavaksi maakunnan esivalmistelun ohjausryhmään ja myös poliittiseen käsittelyyn.

Väliaikaishallinnon poliittinen ohjausryhmä lappilaisittain

Yksi keskeistä ratkaistavista asioista on maakunnan tulevan väliaikaishallinnon rakenne ja toimintamalli. Nykyisen lain mukaan väliaikaishallinto olisi viranhaltijapohjainen. Kuten edellä olevat esimerkit kertovat, sen tehtäväksi tulee kuitenkin paljon tulevan maakunnan rooliin liittyvien asioiden valmistelua, jotka edellyttävät poliittista keskustelua ja harkintaa.

Nykyisessä valmistelurakenteessa meillä toimii soten puolella kuntien nimeämä poliittinen ohjausryhmä, jonka toimikausi päättyy ensi kesäkuun loppuun. Oma ajatukseni on sellainen, että kevään kuntavaalien tuloksen pohjalta Lapin poliittiset piirit voisivat kokoontua ja nimetä kaikista nykyisistä toimijoista erillisen uuden poliittisen ohjausryhmän, jolle väliaikaishallinto valmistelisi niin soten kuin muiden tehtävien osalta keskeiset linjattavat asiat päätettäväksi aina siihen asti, kun maakuntavaltuusto on järjestäytynyt ja valinnut uuden maakuntahallituksen.

Laki ei tätä edellytä, mutta ei myöskään kiellä. Mielestäni valmistelun sujuvuus ja kansanvaltaisuuden toteutuminen, aidosti Lapin näköisen maakunnan luominen, sitä edellyttää.
 

Lappi-veturi vetää, jos kiskoja riittää

Huh, mikä vuosi! Lapissa on tapahtunut paljon. Ja Lapilla on mennyt melko hyvin. Näin väitän.

Muutaman laihemman vuoden jälkeen on ollut erittäin mieluista nähdä, miten kasvu on alkanut jälleen orastamaan – meillä Lapissa monin paikoin jopa kukkimaan. Veturimaakunnan rooli ei aina ole helppo, onneksi nyt näyttää siltä, että myös muu Suomi kääntyy pikku hiljaa samoille raiteille!

Lapin matkailu kantaa ylpeästi lippulaivan asemaa. Näkymät ovat sellaisia, että kasvun hallinta on nyt ykkösprioriteetti. Toivottavasti Suomessa on nyt viisautta ymmärtää matkailun kirkkaimman ja terävimmän keihäänkärjen asema. Yrityksemme ovat vahvoja ja valmiita tekemään yhteistyötä, niiden toiminta- ja kasvuedellytykset on nyt varmistettava ja saavutettavuus nostettava kansalliseksi kysymykseksi.


Biotaloudessa uudet miljardi-investoinnit ovat lähempänä kuin pitkään aikaan

Biotalouden kehittämisen osalta kuluneen vuoden aikana Lapissa on tehty kaikki mitä voidaan. Nyt pitää vielä kampittaa kaikki kansallinen byrokratia hankkeiden toteutumiseksi.

Suurinvestointien vanavedessä on nousemassa lukuisa joukko puhtaisiin luonnonvaroihin ja niiden kestävään hyödyntämiseen pohjaavia lappilaisia kasvuyrityksiä. Päämääränä on kasvattaa biotuotteiden jalostusarvoa ja tukea hajautettuja järjestelmiä. Näillä lappilaisilla esimerkeillä koko kansantalouden kakku voi kasvaa arvaamattomalla tavalla.

Myös kaivannaisalalla on ilahduttavasti näkyvissä valonpilkahduksia. Kestävästi käynnissä olevien kaivosten imussa nousseiden lappilaisyritysten osaamiselle on ollut kasvavaa kansainvälistä kysyntää. Lisäksi tutkimukset useissa mineraalipotentiaaliltaan lupaavissa kohteissa ovat jälleen päässeet käyntiin. Melkein puolet pinta-alastaan suojeltu maakuntamme odottaa nyt kansallista keskustelua luonnonsuojelun ja sen periaatteiden tulevaisuudesta.
 

Tervetuloa Lappiin arktiset verkostot!

Arktisessa yhteistyössä Lappi on alueellisesti ottanut vahvan roolin Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden alkaessa keväällä 2017. Lapland Arctic Council Host Committee, Pohjoisen foorumin uudistaminen, arktinen erikoistuminen ja EU:n arktisen politiikan tulevaisuustyö ovat malliesimerkkejä hyvästä verkostomaisesta yhteistyöstä ja osaamisesta maakunnan sisällä.

Tämä työ on myös noteerattu kansainvälisesti ja meillä on vahva valmisteluasema kaikissa keskeisissä kansainvälisissä verkostoissamme. Osaamistamme ja verkostojamme tarjoamme myös kansalliseen käyttöön.
 

Lapikas-ajatuksesta tuli maakuntauudistus

Kaiken tämän ohessa työn alla on maakunta- ja sote-uudistusurakka. Maakunnallinen työ on lähtenyt hyvin käyntiin, ymmärtäen toki ne haasteet, joita kolmasosan Suomen pinta-alan sisälle mahtuu.

Pari vuotta sitten esittämämme Lapikas-kokeilun ajatukset ovat maakuntauudistuksessa laajentuneet paitsi sisällöllisesti niin myös alueellisesti. Kevään kansallisia linjauksia päätettäessä Lapikkaasta on edelleen vapaasti hyödynnettävissä monta viisasta periaatetta uudistuksen onnistumisen varmistamiseksi. Vinkiksi vain!
 

Lappi on valmis lisäämään vauhtia

Yllä oleva on vain ohut läpileikkaus siitä kaikesta, mitä Lapissa on käynnissä. Vauhti on hyvä, mutta olemme valmiita sitä vielä lisäämään. Lappi-sopimuksen uusiminen on käynnistynyt ja siinä on yhdessä tarkoitus kirjaimellisesti muotoilla uusia suuntia maakunnan tulevaisuudelle. Veturi kyllä vetää, jos kiskoja riittää.

Näillä ajatuksilla on aika kiittää kaikkia lappilaisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Aidot kumppanit ovat korvaamattomia, vain yhteistyöllä syntyy tuloksia.

Kaikille teille oikein rauhallista joulua ja revontulten reunustamaa uutta vuotta!
 

Pessimismin ylistys

Mitä se hyövää? Ei täällä kuitenkaan pärjätä. Lappi kaivetaan montuille, metsät hakataan pois ja rahat viedään ulkomaille. Vedet pilataan eikä lohikaan koskaan nouse Yli-Kemille. Turistivirrat kuivuvat, joten mitä sitä nyt vanhaa pyhää kaupunkikuvaa uusilla hotelleilla pilaamaan, tyhjää vouhotusta. Eikä niitä yrttipatukoita kukaan osta, thaimaalaiset vain sotkevat paikat ja vievät marjat.

Jokiyhtiö on kaiken pahan alku ja juuri, estää lohen nousun ja haluaa rakentaa lisää vain altaita. Lentoyhtiö kampittaa meidän matkailuamme sen kun kerkeää. Kansainväliset kaivosyhtiöt pitäisi kiireen vilkkaa ajaa maasta takaisin sinne Afrikkaan, kestävää kaivostoimintaa ei ole olemassakaan. Kiinalaisetkin vain huijaavat, eivät ne mitään tänne rakenna. Ja jos rakentavatkin, niin työmiehetkin tulevat idästä.

Jos noihin ulkomaan ja etelän toimijoihin ei voi luottaa, niin vielä vähemmän naapuriin. Kyllä meidän pitää oma organisaatio säilyttää ja toimia ”niin kuin silloin vanhoina hyvinä aikoina”. Jos nyt jollekin ruvetaan, rovaniemeläiset kuitenkin vievät kaikki palvelut itselleen. Ja vaikka eihän sitä Jäämeren rataa koskaan rakenneta ja vielä sitä pitäisi suunnitella naapurikunnan kautta.

Ei onneksi koko sielunmaisema!

Kuva lappilaisesta sielunmaisemasta? Onneksi nyt ei kokonaan. Mutta huolestuttavan monta yhtymäkohtaa tuossa pessimismin ylistyksessä löytyy viime aikojen lappilaisesta keskustelusta. Ja tunnustan, että joskus myös oma ajatteluni on karannut noille synkille vesille.

Lappi on kuitenkin nyt ennen kokemattomien positiivisten odotusten edessä. Ilman rehentelyä viime viikkoinen tieto Camcen mukaantulosta Kemijärven biotehdashankkeeseen oli vain jatkumoa viime aikojen positiivisista lappilaisista uutisista. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki totesikin viikko sitten blogissaan http://www.lapland.chamber.fi/toimitusjohtajan-blogi-suhdannebarometri-lappi/ , että Lappi vetää tällä hetkellä selvästi koko Pohjois-Suomen talouden nousua.

Emme tietenkään voi tietää, miten paljon noista positiivisista odotuksista lopulta toteutuu. Mutta uskallan väittää, että mitä rakentavammin ja positiivisemin pyrimme suhtautumaan toisiimme ja kehitysmahdollisuuksiimme, sitä parempi tulevaisuudesta tulee – meille kaikille.

Positiivisuustalkoot käyntiin

Olisiko nyt aika pyrkiä koko Lapissa aktiivisesti pois noista pessimismin aalloista? Lopettaa naapurin kyräily, syyllisten etsiminen ja uhkakuvien luominen. Luottaa, että yhteistyöllä saa aina enemmän aikaiseksi kuin epäilyllä. Hyväksyä se tosiasia, että parhaat ratkaisut ovat aina erilaisten intressien rakentavia kompromisseja ja oma näkemys on harvin ainoa totuus. Arvokeskustelulle pitää aina antaa tilaa, mutta sitä voi käydä myös positiivisessa hengessä.

Polkaistaanpa käyntiin lappilaiset positiivisuustalkoot – kokouksissa, somessa ja yleisönosastoilla!
 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 51
Merkintöjä per sivu
Sivu 11