Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Vaikuttamisen vaikeudesta

Uusi vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Kuluva kevät on monella tapaa mielenkiintoinen; miten käy maakuntauudistukselle ja miten ylipäätään poliittinen kenttä ja keskustelu elää vaalien lähestyessä. Ja tietenkin: Miten käy niin eduskunta- kuin eurovaaleissa – miltä pohjalta ja millaisin teemoin seuraavia vuosia lähdetään rakentamaan.

Kevät on paitsi kansanvallan niin myös vaikuttamisen kulta-aikaa. Hallitusohjelmatavoitteita laaditaan joka suunnalla, sosiaalinen media täyttyy kiivaista keskusteluista ja galluppeja luetaan joko hymyillen tai irvistellen. Ilma on sakeanaan niin varmoja lupauksia kuin uhkakuvien maalailua.

Vallankumousten aika on ohi

Vaikuttaminen on kuitenkin paljon laaja-alaisempaa, pitkäjänteisempää ja ennen kaikkea vaikeampaa kuin vaalikevään keskusteluja seuratessa luulisi. Koska vaikuttaminen on maakunnan liiton ja oman työni yksi keskeisimmistä tehtävistä, ajattelin näin vuoden alkajaisiksi nostaa esille muutaman hajahuomion kaikille vaalitentteihin valmistujille – niin katsojille kuin osallistujillekin.

Ensimmäinen olennainen huomio on, että vaikka elämmekin yhdessä maailman parhaimmista demokratioista, vaaleilla ei ratkaista kaikkia asioita. Julkisen talouden säästöt ja tuottavuuden parantaminen ovat uudellakin hallituksella edessä. Samoin sote-uudistus kaikkine valmisteluineen, jos siitä ei nyt päätetä. Talouden, työllisyyden ja kansantalouden perusmekaniikka sanelee tehtävien arvovalintojen reunaehtoja. Niin ja ilmastonmuutos, robotisaatio, globalisaatio ja muut megatrendit etenevät riippumatta vaalituloksista.

Toinen huomio on, että valtaa on muuallakin kuin eduskunnassa tai hallituksessa. Virkamiehet, asiantuntijat ja erilaiset etujärjestöt ovat yllättävän suuressa roolissa. Hallitusohjelman tematiikka on taustakirjoitettu jo ennen vaaleja. Monesti kulisseja kannattaa katsoa tarkemmin kuin varsinaista näyttämöä.

Kolmas tärkeä huomio on, että vallankumousten aika on ohi. Suuria muutoksia ei tehdä yhdessä yössä, ei vuodessa – harvoin edes neljässä.  Omaa agendaa sellaisenaan ei käytännössä kukaan koskaan saa läpi. Osia ja murusia kyllä, jos on kärsivällisyyttä..

Lapissa tarvitaan yhteistyötä

Hyvä vaikuttaja ymmärtää nuo yllä kuvatut tekijät ja osaa sopeuttaa niin sanansa kuin tekonsa niiden sisälle. Hyvä vaikuttaja ei lupaa liikoja. Hänellä on kykyä rakentaa laajoja verkostoja ja provosoinnin sijasta hän pyrkii löytämään yhteisiä intressejä eri tahojen kanssa. Hän osaa asettua myös vastakkaista näkemystä edustavien saappaisiin ja etsiä omia tavoitteitaan tukevia kompromisseja. Yhteistyökykyisyys, kärsivällisyys ja laaja luottamus ovat avainominaisuuksia.

Eikä ripaus retorista rehellisyyttäkään meille vaikuttajille ole pahitteeksi; kaikki onnistumiset eivät ole omien eivätkä kaikki epäonnistumiset muiden aiheuttamia.

Erityisesti Lapissa tarvitsemme nyt vaikuttamistyöhömme yhteistyötä, verkostojen vetoapua ja kärsivällisyyttä. Liikenteen vero- ja väyläratkaisut, metsien käytön tulevaisuus ja mineraalipolitiikan linjaukset ovat vaikuttamisteemojemme kärkiä monen muun tärkeän asian ohessa. Oikeilla ratkaisuilla Lapilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus olla kansantaloutemme kestäviä veturimaakuntia!

Maakunnan suurin haaste on varmistaa mahdollisimman suuri kehittämisresurssi Lappiin myös tuleville vuosille

Syksy on vaihtunut vauhdilla talveksi – vaikka musta marraskuu piti jopa pohjoista Suomea tiukasti pihdeissään. Nyt Lappi on saanut jo kauan kaivatun lumipeitteen ja joulun odotus on toden teolla alkanut.

Marraskuun lopulla kokoontunut Lapin liiton syysvaltuusto kävi pitkän ja tärkeän keskustelun ensi vuoden budjetista ja toimintasuunnitelmasta. Valtuusto supisti Lapin liiton budjettia hallituksen esityksestä ja joudumme jonkin verran priorisoimaan ensi vuoden tehtäviä. Keskiössä tulevat olemaan maakuntauudistuksen valmistelun turvaaminen, Suomen hallitusohjelmaan ja EU:n tulevaan ohjelmakauteen vaikuttaminen, kansainvälinen työ sekä Lapin kestävän kehityksen ohjelma.

Keskustelussa Lapin liiton kuntarahoitusosuuksista sivuttiin myös maakunnan liiton tehtäviä ja merkitystä Lapin aluekehittämisessä. Keskustelun pohjalta onkin perusteltua hieman avata, mitä maakunnan liiton vuosittaisella 2,7 miljoonan euron budjetilla pystymme maakunnan elinvoimatyöhön panostamaan yhteistyössä ELY:n, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Aluekehityspanostuksia meneillään olevalla ohjelmakaudella 200 miljoonalla eurolla

Maakunnan liiton keskeisin tehtävä on toimia maakunnan aluekehitysviranomaisena eli valmistella, koordinoida tai myöntää eri ohjelmiin varattuja aluekehitysresursseja. Työtä tehdään kunkin ohjelman raameissa sekä yhdessä lappilaisten toimijoiden kanssa valmistelemamme Lappi-sopimuksen painopisteiden mukaisesti:

Lappi on arktinen avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä. #RakkauestaLappiin

Kuluvalla EU:n ohjelmakaudella vuosina 2014 - 2020 Lappiin on myönnetty Euroopan aluekehitys- (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmista 101,6 miljoonaa euroa.

Kansainvälisistä rahoitusohjelmista Interregin kautta on rahoitettu noin 31,5 miljoonaa euroa ja Kolarcticin noin 35 miljoonaa euroa. Näissä rahoitus on jakautunut tietenkin myös Lapin ulkopuolelle, mutta lähes kaikissa hankkeissa on ollut mukana joko suomalainen päähakija tai toteuttaja.

Näiden ohjelmien yhteenlasketusta 160 miljoonasta eurosta puuttuu vielä maaseuturahasto, jonka kautta Lappiin ohjautuu yli 20 miljoonaa euroa tällä ohjelmakaudella. Yhteensä puhumme siis noin 200 miljoonan euron panostuksista alueen kehittämiseen tällä ohjelmakaudella.

Näillä resursseilla on kuluvan kuuden vuoden aikana tuettu lappilaista yritystoimintaa, investoitu uuteen infrastruktuuriin ja rakennettu laajasti lappilaista elinkeinoelämää sekä hyvinvointia palvelevaa toimintaympäristöä. Matkailua, kiertotaloutta, oppimisympäristöjä ja työllisyyden edistämistä – kaikissa kunnissa ja seutukunnissa.

Juuri nyt tarvitaan panoksia kehittämisresurssien kotiuttamiseen myös Brexitin jälkeisessä EU:ssa

Yllä olevat resurssit ovat kuitenkin uudelleenjaossa vuonna 2020 ja juuri nyt valmistaudutaan EU:n uuteen ohjelmakauteen 2021 - 2027. Lapin liiton yksi keskeisistä päätehtävistä on varmistaa myös tuleville vuosille mahdollisimman suuri kehittämisresurssi maakunnan toimijoiden käyttöön.

Brexitin myötä pienenevä EU:n budjetti ja muutokset niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin ohjelmarakenteissa luovat nyt kuitenkin paljon uhkakuvia.

Tämän johdosta olemme jo parin viime vuoden ajan panostaneet kansainväliseen kehittämistyöhön, jolla pystyisimme avaamaan maakunnan toimijoille myös uusia EU-tason rahoituskanavia. Työn kautta Lappiin on jo nyt pystytty jalkauttamaan nykyisten ohjelmien ulkopuolista suoraa EU-tukea noin 15 miljoonaa euroa. Mielestäni tätä työtä ja panostuksia kansainväliseen toimintaan on ehdottomasti jatkettava myös tulevina vuosina.

Toivoisin myös, että nämä summat muistettaisiin myös maakuntauudistusta valmisteltaessa. Vaikka uuden maakunnan 720 miljoonan euron budjetista 90 % nappaakin sote; voi sillä olla edunvalvonnan onnistuessa myös tulevalla ohjelmakaudella vuosittain kymmenien miljoonien eurojen aluekehittämisresurssi käytössään. Lapin kuntien ja yritysten elinvoiman edistämiseksi myös tulevaisuudessa tarvitsemme valtion talutusnuorassa rimpuilevan palveluntuotanto-organisaation sijasta aktiivisen, aloitteellisen ja vahvan aluekehittäjämaakunnan.

Joulun viettoon

Nyt on kuitenkin aika hetkeksi hengähtää, vaihtaa koheesiopolitiikka hyvään kirjaan ja kynttilänvaloon. Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita niin täällä Lapissa kuin muuallakin erinomaisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Saamme yhdessä olla ylpeitä tekemästämme työstä ja maakunnan menestyksestä.

Rauhallista joulua ja valoisaa uuttaa vuotta kaikille!

 

Kestävän kehityksen periaatteet entistä vahvemmin osaksi Lapin aluekehittämistä


Ennätyslämmin kesä on Lapissakin vaihtunut viileisiin öihin ja kuulaisiin syysiltoihin. Työrintamalla puolestaan kuumenee. Tämän hallituskauden viimeinen syyskausi alkaa; ensi kevään eduskuntavaalit, niiden tulos ja uuden hallituksen ohjelma pyörivät jo päällimmäisinä politiikan pöytäkeskusteluissa. Asemia haetaan ja ohjelmatavoitteita valmistellaan kynät sauhuten.

Tarve maakunta- ja sote-uudistukselle on yhä olemassa

Sitä ennen on kuitenkin edessä mielenkiintoinen syksy. Meidän kaikkien maakuntavalmistelijoiden katseet ovat tietenkin eduskunnassa, syyskuun ajan sen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pitääkö aikataulu, hyväksytäänkö lait? Mitä tapahtuu, jos vuosisadan uudistukseksikin kutsuttu harjoitus kaatuu – jälleen kerran?

Uskon jakavani suuren osan niiden tuhansien alueilla töitä tekevien valmistelijoiden tunteista, kun toivon sydämestäni uudistuksen etenevän – tavalla tai toisella. Kaukanahan tuo on vielä täydellisestä, mutta tarvetta ja tavoitetta ei moni kiistä. Ja korjaamaan pääsee heti, kun kansa antaa siihen mandaatin. Armeijassa koko punkka hajotettiin aina täysin pienestäkin petausvirheestä; yhteisiä asioita hoidettaessa se ei ole kovin kypsää, varsinkaan kun erimielisyyttä on lähinnä päiväpeitteestä.

Miten voimme turvata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät elinmahdollisuudet Lapissa? 

Lapin kehitysnäkymillä meillä aluekehittäjillä töitä riittää kuitenkin myös maakuntauudistuksen ulkopuolella. Uuden Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma valmistuu syksyn 2018 aikana. Uusi kansainvälistymisohjelma ja maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteet hyväksyttiin hallituksessa viime maanantaina. Supertalvien siivittämänä maakunnan matkailustrategian päivittäminen on myös lähtenyt käyntiin. 

Uutena aiheena tämän vuoden kuluessa eri keskusteluissa on noussut esiin huoli maakuntamme imagosta, luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ristiriidoista ja asukkaiden hyvinvoinnista. Monesta suusta on esitetty ajatuksia kestävän kehityksen periaatteiden tuomisesta entistä vahvemmin osaksi Lapin aluekehittämistä. 

Tuen tätä ajatusta voimakkaasti. Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen on meidän sukupolvemme suurin haaste. Lappi Suomen arktisena maakuntana elää ja kehittyy luonnosta ja sen tasapainosta – imagomme ja osin tekommekaan eivät ole kestävyyden eri näkökulmista tarpeeksi pohdittuja. Eriarvoisuus ja lappilaisten hyvinvointierot kasvavat väestö- ja ikärakenteen muuttuessa. Miten voimme aidosti turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat elinmahdollisuudet Lapissa kuin meillä itsellämme on?

Lapin tulee olla koko arktisen alueen rohkea edelläkävijä kestävässä kehityksessä 

Meidän tuleekin aloittaa tulevan syksyn aikana työ Lapin kestävän kehityksen varmistamiseksi. Laadimme yhdessä Lapin kestävän kehityksen ohjelman, joka tukeutuu Lappi-sopimukseen ja on laaja-alainen. Sen tulee kattaa niin sosiaalisen, taloudellisen kuin ekologisen kestävyyden konkreettiset askelmerkit. 

Haluankin haastaa jo heti tähän meidän kaikkien kannalta elintärkeään tulevaisuustyöhön mukaan paitsi kaikki lappilaiset toimijat, niin myös ministeriöt ja kansalliset yhteistyökumppanit. 

Lappilaiseen tapaan tavoitteissa ei tule nöyristellä: Lapin tulee olla paitsi Suomen, niin koko arktisen alueen edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Uskon, että rohkeutta meillä lappilaisilla siihen kyllä löytyy!

 

 

Lapikas uudelleen käyttöön

Keskikesän juhlat ovat jo ohi ja lomakausi aluillaan. Koko kevät on ollut todella työntäyteinen – kirjoittaminenkin on jäänyt juoksussa taka-alalle. Maakuntauudistus on vienyt koko ajan enemmän aikaa perustyöltä, jossa jo itsessään on valtavasti tekemistä Lapin erinomaisten kehitysnäkymien johdosta.

Maakuntauudistus on Lapissa edennyt kevään myötä vauhtiin päästyään ripeästi. Konsernirakenteen runko on valmis, strategiatyötä aloitetaan, järjestämisen pohjia rakennetaan ja keskeisten tukipalveluiden jatkolinjaukset on tehty. Aiemmat uutiset Lapin valmistelun jälkeenjääneisyydestä saa unohtaa; olemme hyvässä vauhdissa.

VUODEN LISÄAIKA VOI OLLA MYÖS MAHDOLLISUUS

Toista onkin sitten valtakunnan tasolla; pääministerin ilmoitus uudistuksen lykkääntymisestä vuodella ja eduskunnan käsittelykäänteet ovat lisänneet paljon epävarmuutta maakunnissa. Lomille jäädään nyt odottavissa tunnelmissa.

Vuoden lisäaikaa on monin paikoin harmiteltu, mutta samalla on rehellisesti todettava, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun osalta jatkoaika tulee varmasti todella tarpeeseen. Keskeisin huoli lienee eri puolilla maakuntia se, miten paljon tulevat eduskuntavaalit ja hallituksen vaihtuminen vaikuttavat uudistuksen sisältöön ja mitkä vaikutukset mahdollisilla uudelleenlinjauksilla on maakunnissa tapahtuvaan valmisteluun.

Uudistuksen sisällön yksityiskohdista voi olla poliittisesti montaa mieltä, mutta uudistuksen tarvetta sinällään mikään taho ei vakavissaan kyseenalaista. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vuoden lisäaika ja hallituskauden vaihtuminen ei pysäyttäisi valmistelua peruslinjausten kuten maakunta- ja tehtävärakenteen osalta.

Itse asiassa uudistuksen lisäaika voitaisiin käyttää maksimaalisesti hyväksi tunnustamalla maakuntien erilaisuus ja valmistelun erivaiheisuus. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että syksyn eduskuntakäsittelyn yhteydessä sallittaisiin valmiudet omaavien maakuntien aloittaa pilottiluonteisesti jo 2020 alusta ainakin jollakin tehtävärakenteella.

LAPISSA VOIDAAN ALOITTAA JO 2020 – LAPIKAS KÄYTTÖÖN

Muiden maakuntien puolesta en ryhdy puhumaan, mutta Lapissa uusi maakunta voisi aloittaa täydellä höyryllä muiden tehtävien kuin soten osalta jo 2020. Pelastuslaitos on jo maakunnallinen ja ELY:n ja maakunnan liiton palveluiden siirtäminen sekä maaseutu-, lomitus- ja ympäristöhallinnon tehtävien integroiminen onnistuvat varmasti 2020 alusta, vaikka vaalit olisivatkin toukokuussa 2019. Sote tulee sitten kun tulee, siinä muodossa kun hyväksi katsotaan.

Tämä vaihtoehtohan on itse asiassa melkein sama, jonka yhdessä teimme tämän hallituskauden alussa Lapikas -aloitteessamme.Hyödyt aluekehityksen, kasvupalveluiden ja maakuntatason alue- ja ympäristösuunnittelun yhdistämisestä ovat edelleen selkeitä. Erityisesti Lapin erityisolosuhteissa ja maakunnan aluerakenteessa yhdistettynä hyviin kehitysnäkymiin en pysty näkemään tasapainoisen aluekehittämisen näkökulmasta mitään parempaa mallia.

Ajatus saa nyt jäädä kesän ajaksi hautumaan, mutta elokuussa maakuntahallitus uudistuksen poliittisena seurantaryhmänä voisi tehdä tästä virallisen aloitteen eduskuntaryhmille.

Näillä Lapikkaan muotoisilla ajatuksilla haluan toivottaa kaikille oikein lämmintä ja aurinkoista kesää!

 

Ensimmäinen aloite: Arktinen ajatushautomo Rovaniemelle

Aloitan nyt aiemmin lupaamani arktisten aloitteiden sarjan.

Ensimmäinen aloite on laaja, vähän hajanainen ja se pohjautuu aikanaan paljon esillä olleeseen ajatukseen Euroopan unionin arktisesta informaatiokeskuksesta. Tuo aloite on valitettavasti pysähtynyt komissioon eikä sen eteneminen sellaisenaan ole realistisesti ajatellen näköpiirissä.

Aloitteen alkuperäinen idea arktisen osaamisen, tutkimuksen ja tiedon kokoamisesta on kuitenkin edelleen hyvä eikä sitä kannattaisi haudata komission pölyisiin kellareihin. Tässä on ensimmäisen aloitteeni ydin: Otetaan hanke omiin kansallisiin käsiin, päivitetään ja fokusoidaan se tässä uudessa tilanteessa vastaamaan niin kansallisia kuin kansainvälisiä intressejä arktisen politiikan osalta. Perustetaan Rovaniemelle Arktinen ajatushautomo.

 

Arktisten käytännön ratkaisujen hakeminen tutkimukseen perustuen

Ajatushautomoiden juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa niillä on edelleen suhteellisen vahva yhteiskunnallinen asema. Ajatushautomo on usein tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia esimerkiksi poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Suomeenkin toiminta on rantautunut, muttei kovin suuressa mittakaavassa.

Arktinen on edelleen ilmastonmuutoksen edetessä globaalisti polttava teema, jonka ympärillä on jo nyt globaalisti paljon tutkimustoimintaa. Ratkaisukeskeisyys ja käytännön ratkaisujen hakeminen tutkimuksen ja tiedon pohjalta on kuitenkin vielä kovin vähäistä. Suomen ja Rovaniemen arktinen ajatushautomo voisi keskittyä juuri tähän.

 

Lapin yliopiston Arktinen keskus tarjoaa valmiin pohjan

Lapin yliopisto ja erityisesti sen Arktinen keskus muodostavat jo nyt vahvan tutkimus- ja osaamisyksikön, jonka pohjalle ajatushautomo voidaan rakentaa. Lapissa on vahvaa muotoiluosaamista, joka voitaisiin integroida osaksi hautomon toimintamallia, mielellään jopa yritysmuotoisesti. Samoin korkeakoulukonsernin TKI-toiminta ja Arctic Smartness- klusterit tukisivat kokonaisuutta.

Rovaniemen Arctic Spirit –konferenssi ja Lapin kauppakamarin Arctic Business –foorumi sulautettaisiin yhteen kerran vuodessa ajatushautomon järjestämäksi Arctic Solutions –tapahtumaksi, jota Arctic Design –viikko työvaliokuntatyyppisenä tukisi.

 

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden huipennuksena Arctic Solutions –ajatushautomotapahtuma?

Suomelle tämä olisi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden lopulle sijoittuva konkreettinen toimenpide – kansallinen ja imagoon sopiva tasonnosto arktisella pelikentällä. Lapille ja Rovaniemelle se toisi niille luontaisesti kuuluvaa roolia vahvana arktisen osaamisen keskittymänä. Lapin yliopisto ja koko korkeakoulukonserni profiloituisi vielä vahvemmin arktisen huippututkimuksen yksiköksi. Ajan myötä ajatus saattaisi ruveta kiinnostamaan myös EU:ta ja voisimme neuvotella, millä ehdoin se pääsisi tiiviimmin mukaan hyödyntämään täällä tehtävää työtä.

Ja näin esiselvityksen rahoitushakemuksia odotellessa on mukava pohtia, tulisiko joku arktinen ongelmakin siinä sivussa ratkaistua?

 

 

 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 62
Merkintöjä per sivu
Sivu 13