Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Kestävän kehityksen periaatteet entistä vahvemmin osaksi Lapin aluekehittämistä


Ennätyslämmin kesä on Lapissakin vaihtunut viileisiin öihin ja kuulaisiin syysiltoihin. Työrintamalla puolestaan kuumenee. Tämän hallituskauden viimeinen syyskausi alkaa; ensi kevään eduskuntavaalit, niiden tulos ja uuden hallituksen ohjelma pyörivät jo päällimmäisinä politiikan pöytäkeskusteluissa. Asemia haetaan ja ohjelmatavoitteita valmistellaan kynät sauhuten.

Tarve maakunta- ja sote-uudistukselle on yhä olemassa

Sitä ennen on kuitenkin edessä mielenkiintoinen syksy. Meidän kaikkien maakuntavalmistelijoiden katseet ovat tietenkin eduskunnassa, syyskuun ajan sen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pitääkö aikataulu, hyväksytäänkö lait? Mitä tapahtuu, jos vuosisadan uudistukseksikin kutsuttu harjoitus kaatuu – jälleen kerran?

Uskon jakavani suuren osan niiden tuhansien alueilla töitä tekevien valmistelijoiden tunteista, kun toivon sydämestäni uudistuksen etenevän – tavalla tai toisella. Kaukanahan tuo on vielä täydellisestä, mutta tarvetta ja tavoitetta ei moni kiistä. Ja korjaamaan pääsee heti, kun kansa antaa siihen mandaatin. Armeijassa koko punkka hajotettiin aina täysin pienestäkin petausvirheestä; yhteisiä asioita hoidettaessa se ei ole kovin kypsää, varsinkaan kun erimielisyyttä on lähinnä päiväpeitteestä.

Miten voimme turvata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät elinmahdollisuudet Lapissa? 

Lapin kehitysnäkymillä meillä aluekehittäjillä töitä riittää kuitenkin myös maakuntauudistuksen ulkopuolella. Uuden Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma valmistuu syksyn 2018 aikana. Uusi kansainvälistymisohjelma ja maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteet hyväksyttiin hallituksessa viime maanantaina. Supertalvien siivittämänä maakunnan matkailustrategian päivittäminen on myös lähtenyt käyntiin. 

Uutena aiheena tämän vuoden kuluessa eri keskusteluissa on noussut esiin huoli maakuntamme imagosta, luonnonvarojen käyttöön liittyvistä ristiriidoista ja asukkaiden hyvinvoinnista. Monesta suusta on esitetty ajatuksia kestävän kehityksen periaatteiden tuomisesta entistä vahvemmin osaksi Lapin aluekehittämistä. 

Tuen tätä ajatusta voimakkaasti. Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen on meidän sukupolvemme suurin haaste. Lappi Suomen arktisena maakuntana elää ja kehittyy luonnosta ja sen tasapainosta – imagomme ja osin tekommekaan eivät ole kestävyyden eri näkökulmista tarpeeksi pohdittuja. Eriarvoisuus ja lappilaisten hyvinvointierot kasvavat väestö- ja ikärakenteen muuttuessa. Miten voimme aidosti turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat elinmahdollisuudet Lapissa kuin meillä itsellämme on?

Lapin tulee olla koko arktisen alueen rohkea edelläkävijä kestävässä kehityksessä 

Meidän tuleekin aloittaa tulevan syksyn aikana työ Lapin kestävän kehityksen varmistamiseksi. Laadimme yhdessä Lapin kestävän kehityksen ohjelman, joka tukeutuu Lappi-sopimukseen ja on laaja-alainen. Sen tulee kattaa niin sosiaalisen, taloudellisen kuin ekologisen kestävyyden konkreettiset askelmerkit. 

Haluankin haastaa jo heti tähän meidän kaikkien kannalta elintärkeään tulevaisuustyöhön mukaan paitsi kaikki lappilaiset toimijat, niin myös ministeriöt ja kansalliset yhteistyökumppanit. 

Lappilaiseen tapaan tavoitteissa ei tule nöyristellä: Lapin tulee olla paitsi Suomen, niin koko arktisen alueen edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Uskon, että rohkeutta meillä lappilaisilla siihen kyllä löytyy!

 

 

Lapikas uudelleen käyttöön

Keskikesän juhlat ovat jo ohi ja lomakausi aluillaan. Koko kevät on ollut todella työntäyteinen – kirjoittaminenkin on jäänyt juoksussa taka-alalle. Maakuntauudistus on vienyt koko ajan enemmän aikaa perustyöltä, jossa jo itsessään on valtavasti tekemistä Lapin erinomaisten kehitysnäkymien johdosta.

Maakuntauudistus on Lapissa edennyt kevään myötä vauhtiin päästyään ripeästi. Konsernirakenteen runko on valmis, strategiatyötä aloitetaan, järjestämisen pohjia rakennetaan ja keskeisten tukipalveluiden jatkolinjaukset on tehty. Aiemmat uutiset Lapin valmistelun jälkeenjääneisyydestä saa unohtaa; olemme hyvässä vauhdissa.

VUODEN LISÄAIKA VOI OLLA MYÖS MAHDOLLISUUS

Toista onkin sitten valtakunnan tasolla; pääministerin ilmoitus uudistuksen lykkääntymisestä vuodella ja eduskunnan käsittelykäänteet ovat lisänneet paljon epävarmuutta maakunnissa. Lomille jäädään nyt odottavissa tunnelmissa.

Vuoden lisäaikaa on monin paikoin harmiteltu, mutta samalla on rehellisesti todettava, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun osalta jatkoaika tulee varmasti todella tarpeeseen. Keskeisin huoli lienee eri puolilla maakuntia se, miten paljon tulevat eduskuntavaalit ja hallituksen vaihtuminen vaikuttavat uudistuksen sisältöön ja mitkä vaikutukset mahdollisilla uudelleenlinjauksilla on maakunnissa tapahtuvaan valmisteluun.

Uudistuksen sisällön yksityiskohdista voi olla poliittisesti montaa mieltä, mutta uudistuksen tarvetta sinällään mikään taho ei vakavissaan kyseenalaista. Siksi olisi erityisen tärkeää, että vuoden lisäaika ja hallituskauden vaihtuminen ei pysäyttäisi valmistelua peruslinjausten kuten maakunta- ja tehtävärakenteen osalta.

Itse asiassa uudistuksen lisäaika voitaisiin käyttää maksimaalisesti hyväksi tunnustamalla maakuntien erilaisuus ja valmistelun erivaiheisuus. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että syksyn eduskuntakäsittelyn yhteydessä sallittaisiin valmiudet omaavien maakuntien aloittaa pilottiluonteisesti jo 2020 alusta ainakin jollakin tehtävärakenteella.

LAPISSA VOIDAAN ALOITTAA JO 2020 – LAPIKAS KÄYTTÖÖN

Muiden maakuntien puolesta en ryhdy puhumaan, mutta Lapissa uusi maakunta voisi aloittaa täydellä höyryllä muiden tehtävien kuin soten osalta jo 2020. Pelastuslaitos on jo maakunnallinen ja ELY:n ja maakunnan liiton palveluiden siirtäminen sekä maaseutu-, lomitus- ja ympäristöhallinnon tehtävien integroiminen onnistuvat varmasti 2020 alusta, vaikka vaalit olisivatkin toukokuussa 2019. Sote tulee sitten kun tulee, siinä muodossa kun hyväksi katsotaan.

Tämä vaihtoehtohan on itse asiassa melkein sama, jonka yhdessä teimme tämän hallituskauden alussa Lapikas -aloitteessamme.Hyödyt aluekehityksen, kasvupalveluiden ja maakuntatason alue- ja ympäristösuunnittelun yhdistämisestä ovat edelleen selkeitä. Erityisesti Lapin erityisolosuhteissa ja maakunnan aluerakenteessa yhdistettynä hyviin kehitysnäkymiin en pysty näkemään tasapainoisen aluekehittämisen näkökulmasta mitään parempaa mallia.

Ajatus saa nyt jäädä kesän ajaksi hautumaan, mutta elokuussa maakuntahallitus uudistuksen poliittisena seurantaryhmänä voisi tehdä tästä virallisen aloitteen eduskuntaryhmille.

Näillä Lapikkaan muotoisilla ajatuksilla haluan toivottaa kaikille oikein lämmintä ja aurinkoista kesää!

 

Ensimmäinen aloite: Arktinen ajatushautomo Rovaniemelle

Aloitan nyt aiemmin lupaamani arktisten aloitteiden sarjan.

Ensimmäinen aloite on laaja, vähän hajanainen ja se pohjautuu aikanaan paljon esillä olleeseen ajatukseen Euroopan unionin arktisesta informaatiokeskuksesta. Tuo aloite on valitettavasti pysähtynyt komissioon eikä sen eteneminen sellaisenaan ole realistisesti ajatellen näköpiirissä.

Aloitteen alkuperäinen idea arktisen osaamisen, tutkimuksen ja tiedon kokoamisesta on kuitenkin edelleen hyvä eikä sitä kannattaisi haudata komission pölyisiin kellareihin. Tässä on ensimmäisen aloitteeni ydin: Otetaan hanke omiin kansallisiin käsiin, päivitetään ja fokusoidaan se tässä uudessa tilanteessa vastaamaan niin kansallisia kuin kansainvälisiä intressejä arktisen politiikan osalta. Perustetaan Rovaniemelle Arktinen ajatushautomo.

 

Arktisten käytännön ratkaisujen hakeminen tutkimukseen perustuen

Ajatushautomoiden juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa niillä on edelleen suhteellisen vahva yhteiskunnallinen asema. Ajatushautomo on usein tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia esimerkiksi poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Suomeenkin toiminta on rantautunut, muttei kovin suuressa mittakaavassa.

Arktinen on edelleen ilmastonmuutoksen edetessä globaalisti polttava teema, jonka ympärillä on jo nyt globaalisti paljon tutkimustoimintaa. Ratkaisukeskeisyys ja käytännön ratkaisujen hakeminen tutkimuksen ja tiedon pohjalta on kuitenkin vielä kovin vähäistä. Suomen ja Rovaniemen arktinen ajatushautomo voisi keskittyä juuri tähän.

 

Lapin yliopiston Arktinen keskus tarjoaa valmiin pohjan

Lapin yliopisto ja erityisesti sen Arktinen keskus muodostavat jo nyt vahvan tutkimus- ja osaamisyksikön, jonka pohjalle ajatushautomo voidaan rakentaa. Lapissa on vahvaa muotoiluosaamista, joka voitaisiin integroida osaksi hautomon toimintamallia, mielellään jopa yritysmuotoisesti. Samoin korkeakoulukonsernin TKI-toiminta ja Arctic Smartness- klusterit tukisivat kokonaisuutta.

Rovaniemen Arctic Spirit –konferenssi ja Lapin kauppakamarin Arctic Business –foorumi sulautettaisiin yhteen kerran vuodessa ajatushautomon järjestämäksi Arctic Solutions –tapahtumaksi, jota Arctic Design –viikko työvaliokuntatyyppisenä tukisi.

 

Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden huipennuksena Arctic Solutions –ajatushautomotapahtuma?

Suomelle tämä olisi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden lopulle sijoittuva konkreettinen toimenpide – kansallinen ja imagoon sopiva tasonnosto arktisella pelikentällä. Lapille ja Rovaniemelle se toisi niille luontaisesti kuuluvaa roolia vahvana arktisen osaamisen keskittymänä. Lapin yliopisto ja koko korkeakoulukonserni profiloituisi vielä vahvemmin arktisen huippututkimuksen yksiköksi. Ajan myötä ajatus saattaisi ruveta kiinnostamaan myös EU:ta ja voisimme neuvotella, millä ehdoin se pääsisi tiiviimmin mukaan hyödyntämään täällä tehtävää työtä.

Ja näin esiselvityksen rahoitushakemuksia odotellessa on mukava pohtia, tulisiko joku arktinen ongelmakin siinä sivussa ratkaistua?

 

 

 

Miten valtio aikoo huolehtia Kemijoen tulvasuojelusta?

Valtioneuvosto teki tänään 1. helmikuuta 2018 ministeri Tiilikaisen esittelystä päätöksen Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa esitetyn Kemihaaran tulvansuojelualtaan Natura 2000 –alueen poikkeamisratkaisun hylkäämisestä. Toinen maakuntakaavassa esitetty Natura-poikkeaminen Sallatunturin rinnealueen laajentamista jäi vielä jatkovalmisteluun.

Suomessa on Natura 2000 –direktiivin poikkeamismenettelystä säädetty luonnonsuojelulailla. Sen 66 §:n mukaan valtioneuvosto voi päättää luontoarvoja heikentävän hankkeen hyväksymisestä kolmella edellytyksellä: 1) Ei ole muita vaihtoehtoja, 2) on olemassa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy ja 3) heikentyminen korvataan.

Valmistelimme maakuntakaavan Kemihaaran ja Sallatunturin osalta niin, että kaikki kolme edellä mainittua edellytystä täyttyvät. Teimme muun muassa laajat korvaavien alueiden inventoinnit ja pystyimme osoittamaan, että heikentyminen voidaan korvata monikertaisesti alueiden vaihdossa. Nyt tehdyssä valtioneuvoston ratkaisussa Kemihaaran osalta todetaan, että koska tulvansuojelun osalta on olemassa vaihtoehtoja, esitys tulee hylätä eikä kompensaatioita tarvitse tarkastella ollenkaan.

Vaihtoehtoja vain teoriassa?

Olen todella pettynyt päätökseen ja samalla erittäin huolissani sen seurauksista. Tulvansuojelun osalta päätöksessä viitataan vaihtoehtona joko tulvansuojelun tason laskemisen tai Kemijärven varastokapasiteetin kasvattamisen ja suojapatojen rakentamisen. Vaihtoehtoja teoriassa, mutta käytännössä päätöksessä olisi ollut samalla reilua todeta, että vaihtoehdossa kymmenien miljoonien eurojen maksajina mahdollisille vahingoille ja toimenpiteille ovat kiltit suomalaiset veronmaksajat.  

Ratkaisu oli malliesimerkki siitä, miten arvoperusteista juridiikkaa voidaan sisäsiististi pikkutakissa harrastaa Aleksanterinkadun viihtyisässä konttorissa ja autuaasti unohtaa reaalimaailma. 

Päätöksen teki kuitenkin maan hallitus ja se ei voi todellisuutta paeta. Eikä vastuuta. Kun hallitus nyt käytännössä luonnonsuojelun nimissä hylkäsi veronmaksajien kannalta ainoan ilmaisen tulvansuojeluratkaisun, on sen mielestäni kannettava asiassa kokonaisvastuunsa ja otettava vastuulleen niin kustannuksiltaan kuin toimenpiteiltään Rovaniemen alueen tulvansuojelun toteuttaminen.


Sallatunturissa järki voi vielä voittaa 

Sallatunturi jäi vielä jatkovalmisteluun ja siitä olen erittäin tyytyväinen. Ympäristön inventoineissa löysimme aivan matkailukeskusten vierestä sisällöltään vastaavat ja määriltään paljon edustavammat luontoarvot sisältävän kohteen valtion mailta. Sallan matkailuelinkeinon näkemys kehittämistarpeista ja –mahdollisuuksista on myös poliittisesti otettu vakavasti.  

Haluan vahvasti uskoa, että asiaan löytyy myönteinen ratkaisu ja Sallatunturin matkailualueen laajennus on pian rakenteilla.

 

Onko aika laittaa Kemihaaralle piste? 

Miten tästä eteenpäin? Käytännössä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava otetaan uudelleen alueiden suunnittelun käsittelyyn, kun valtioneuvosto ratkaisee Sallatunturin poikkeamisen.

Kemihaaran osalta Lapin liiton hallitus arvioi lähiviikkoina, valitetaanko ratkaisusta. Poliittisesti maakunnassa on nyt aidosti arvioitava, laitetaanko pitkään lappilaisia jakaneelle ja paljon ristiriitoja aiheuttaneelle hankkeelle lopullisesti piste.  

Jos valtion kantaa perustellun vastuunsa tulvansuojelusta, minusta Kemihaaran altaasta luopuminen olisi oikea ratkaisu.

 

 

Uudenvuodenlupaukseni: 12 arktista aloitetta

Vuosi on vaihtunut ja kevään kalenteri täyttyy nopeammin kuin päivä napapiirillä pitenee. Vuodesta on tulossa vauhdikas: Maakuntauudistuksen valmistelu on lähtenyt nyt toden teolla liikkeelle, uuteen ohjelmakauteen on valmistauduttava ja vaikuttamisessa katse on jo siirrettävä tulevaan hallitusohjelmaan.

Kaiken tämän lappilaisen työn lisäksi työlistaan sattuu vielä kuluvana vuonna kaikkien keskeisten yhteistyöverkostojen vetovastuut: Lappi on sekä Pohjois-Suomen että Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien puheenjohtajamaakunta ja minä toimin lisäksi Suomen maakuntajohtajien puheenjohtajana.

Kirjoittamishaaste: ajatuksia muistikirjasta kaikkien nähtäville

Syksyllä bloggaaminen jäi valitettavan vähälle. En harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta tässä tulen kyllä ryhdistäytymään. Kirjoittaminen on mitä mainiointa matka-ajankäyttöä ja reissaamistahan kuluvana vuonna riittää! 

Olen vuosien varrella kerännyt talteen erilaisia ajatuksia ja näkökulmia Lapin kehittämiseen. Niitä on syntynyt hajanaisesti erilaisissa tilaisuuksissa, keskusteluissa ihmisten kanssa ja perehtyessä erilaisiin aiheisiin. Jotkin niistä ovat varmasti jo jossakin ääneen sanottuja; jotkin niistä ovat pieniä ja konkreettisia, jotkin taas laajoja ja varmasti kaukaisiakin. Hajanaisia, avoimia ja raakileita kuitenkin kaikki.

Joulun ja uudenvuoden välipäivinä flunssaa parannellessa selailin muistikirjaani tallennettuja ajatuksia läpi ja mietin, mitä niille tekisin. Muistikirjassani ne eivät ainakaan kasva ja niinpä minulle syntyi ajatus niiden heittämisestä ilmoille. Sellaisenaan, lyhyesti perustellen, kaikkien pohdittavaksi. Vailla suurempaa tavoitetta tai henkilökohtaista intohimoa.  

Niinpä kirjoittamishaastehengessä muiden eteen tulevien asioiden ohessa tulen tänä vuonna julkaisemaan täällä blogissani 12 arktista aloitetta, yhden joka kuukausi. Eihän ilma ääneen sanomisesta kulu!

 

 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 60
Merkintöjä per sivu
Sivu 12