Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
Mika Riipi
 
Lapland Above Ordinary

Maakuntajohtajan blogi

Onnea uudelle Lappi-joukkueelle!

Olipa vaalit! Saimme seurata äärimmäisen tiukkaa kisaa paitsi valtakunnan tasolla niin myös Lapissa: Riikka Karppisen huikean äänipotin myötä kisa viimeisestä paikasta ratkaistiin lopullisesti vasta tarkastuslaskennassa. Tulos on kuitenkin nyt vahvistettu, lappilaiset ovat äänensä antaneet ja valtakirjan edustaa meitä lappilaisia saivat Katri Kulmuni, Mikko Kärnä, Markus Lohi, Johanna Ojala-Niemelä, Heikki Autto, Markus Mustajärvi ja Kaisa Juuso — lämpimät onnittelut ja menestystä vaativaan tehtävään!

Vaalipiirien yhdistämisheittojen sijaan vaihtoehtojen huolellista pohdintaa

Lapin tulos herätti taas keskustelun ns. piilevän äänikynnyksen ongelmasta. Tätä suhteellisuuden parantamiseen liittyvää ongelmaa on yritetty ratkoa parlamentaarisesti jo pitkään. Yksimielisyyteen ei ole päästy, minkä vuoksi ainoana ratkaisumallina esiin nostetaan usein pienten vaalipiirien yhdistäminen. Tällöin paremman suhteellisuuden perusteella vaarannetaan kuitenkin alueellinen edustavuus, joka erityisesti Lapin tyyppiselle maakunnalle on elintärkeä.

Keinovalikoima suhteellisuuden parantamiseen on kuitenkin paljon laajempi sisältäen muun muassa tasauspaikkajärjestelmän, äänikynnysjärjestelmän tai vaalipiirirajojen muuttamisen. Nyt pitäisikin helppojen vaalipiirien yhdistämisheittojen sijaan palata parlamentaariseen keskusteluun ja erilaisten vaihtoehtojen huolelliseen punnintaan.

Lapin edunvalvonnan kannalta lähiajat ovat erittäin tärkeitä

Hallituksen kokoonpano, ohjelmakysymykset ja koko tulevan neljän vuoden politiikan perussuunta ratkotaan seuraavan parin kuukauden kuluessa. Tässä työssä meidän uusien kansanedustajiemme rooli on keskeinen ja siksi maakunnan kannalta olisikin tärkeää, että meillä on edustajat kaikkiin keskeisiin puolueisiin.

Viime vaalikauteen nähden tilanne paranee, kun Heikki ottaa paikkansa Kokoomuksen riveissä, mutta Vihreät jäivät meiltä edelleen ilman edustajaa. Luotan kuitenkin vahvasti siihen, että Riikan upea äänisaalis takaa hänelle vahvaa sanansijaa puolueen sisällä ja lappilainen järkivihreä viesti kuuluu tätä kautta myös Helsinkiin!

Erityisen ilahtunut olen lappilaisten edustajiemme kokemuksesta. Vain Perussuomalaisten Kaisa Juusolle kansanedustajan pesti on aivan uusi, muilla on jo vahvaa kokemusta Arkadianmäen käytäviltä. Kokemusta olennaisempaa on kuitenkin edelleen kyky verkottua, halu perehtyä ja ennen kaikkea ottaa asema rakentavana asioiden hoitajana niin oman puolueen sisällä kuin myös yli puoluerajojen. Onnistuminen näissä taidoissa mitataan vaikutus- ja arvovallalla, joka on ehdoton edellytys menestyksekkäälle asioiden hoitamiselle.

Seuraavien viikkojen tunnustelujen tuloksena edustajamme jakautuvat taas oppositio—hallituspuoluelinjoihin. Lapin menestyksekäs asioiden hoitaminen edellyttää kuitenkin, että maakunnan kannalta tärkeissä kysymyksissä edustajamme pystyvät toimimaan yhtenä Lappi-joukkueena. Luotan ja uskon vahvasti, että tämä joukkuehenki löytyy ja pystymme yhdessä puoluerajat ylittäen kehittämään yhdessä entistä vahvempaa ja parempaa kotimaakuntaa!

 

 

 

Lappi tavoittelee tulevaan hallitusohjelmaan vahvaa panostusta pohjoiseen

Maakuntahallitus käsitteli ja hyväksyi viime maanantaina Lapin hallitusohjelmatavoitteet. Tavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuilta http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin_kehittaminen.Kokouksessa avoinna oli lähinnä maakuntauudistuksen kaatumisen johdosta sote ja hallinnon uudistumisen tavoitteet, muilta osin tavoitteisiin tehtiin vain pientä hienosäätöä.

Lappi pitää edelleen tavoiteltavana koko maakunnan kattavaa sotea, joka pohjautu vaalien kautta toteutettavaan itsehallintoon. Mikäli uudistuksessa halutaan edetä vain sote edellä ja monialaisuus jätetään pois, Lappi tarjoutuu erillislain pohjalta pilottialueeksi myös nykyisen liiton ja ELYn tehtävien liittämiseksi itsehallintoalueen tehtäviin. Mikäli taas Lappi ei olisikaan oma alueensa sotessa, Lappi tarjoutuu siinäkin tapauksessa pilottialueeksi aluekehitystehtävissä edellisen hallituskauden alla tehdyn Lapikas -mallin (http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-aluemalli) pohjilla.  

Hallitusohjelmatavoitteet ovat kokonaisuudessaan laaja paketti

Lapin kannalta tärkeiksi teemoiksi nostetaan mm. saavutettavuus, vähähiilisyys ja kiertotalous, matkailu, digitalisaatio ja laajakaista, osaaminen ja työllisyys, uuden ohjelmakauden resurssien varmistaminen sekä kuntatalouden vahvistaminen. Kaikki nämä teemat sisältävät konkreettisempia esityksiä mahdollisiksi kirjauksiksi hallitusohjelmaan.

Tavoitteita kantavina läpileikkaavina teemoina ovat lappilaisten erityisolosuhteiden huomioiminen; elinkeinojen vahvan kasvun ja potentiaalin tukeminen, ennakkoluuloton kokeiluajattelu ja kuntien roolin ja aseman vahvistaminen. Muutamina poimintoina näistä tavoittelemme mm. erillistä kansallista kehittämisohjelmaa voimakkaasti kasvaville matkailualueille, Lapin saamista sotu- ja työllisyyspilottialueiksi ja perusteelliseen valmisteluun pohjautuvaa louhitun malmin arvoon perustuvaa kaivosveroa, joka tuloutuu kaivoksen sijaintikuntaan. 

Yksi Lapin kannalta tärkeimpiä teemoja on saavutettavuus

Yksi keskeisimmistä tavoitekokonaisuudesta on tietenkin saavutettavuus, jossa tavoittelemme mm. Ajoksen väylän syventämistä, tieverkon korjausvelan vähentämistä, kaikkien Lapin lentokenttien kehittämistä ja päärataan panostamista niin, että myös Tornio-Kolari -väli sähköistetään. TEN-T verkon ydinkäytävien jatkaminen Pohjois-Suomeen ja erityisesti VT 21 ja VT 4 haluttiin nostaa vahvasti esille.

Jäämeren rata puhututtaa edelleen. Hallitusohjelmatavoitteissa esitämme, että Suomen hallitus jatkaa Jäämeren ratayhteyksien suunnittelua. Lappi-sopimuksen mukaisesti haluamme pitää kaikki tulevaisuudessa potentiaaliset logistiset kuljetuskäytävävaihtoehdot avoimena; emme edelleenkään tiedä miten ilmastonmuutos, uudet kuljetusmuodot ja teknologian kehittyminen vaikuttavat globaaleihin kuljetusvirtoihin ja tämän vuoksi koko Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että emme sulje miltään kehityspolulta silmiämme. 

Tällä viikolla tehtyä hallitusohjelmakirjausta ei pidä sekoittaa parhaillaan käynnissä olevaan Pohjois-Lapin maakuntakaavaprosessiin, jossa selvitetään Kirkkoniemen ratayhteyttä. Sen osalta maakuntahallitus linjaa jatkovalmistelua saadun palautteen ja eri vaihtoehtojen pohjalta  huhtikuun lopussa.

Yleisesti voi todeta, että maakuntakaavoilla pyrimme toteuttamaan yo. tavoitetta kaikkien Lapin kannalta potentiaalisten kehittämiskäytävien mahdollistamiseksi. Murmanskin käytävä on jo kaavoitettu, nyt siis työn alla on Jäämeren käytävä Kirkkoniemeen ja sen jälkeen siirrymme Länsi- ja Tunturilappiin sekä Skibotn-Tromssa yhteyksiin.

Vaaleihin on aikaa enää reilu pari viikkoa. Tuloksen pohjalta alkavat hallitustunnustelut ja varsinainen ohjelmatyö, todellinen loppupuristus. Toivottavasti saamme uuden hallituksen ohjelmaan vahvan pohjoisen panostuksen – koko Suomen eduksi.

Pssst. Muotoilimme Lappi-sopimuksen eli maakuntaohjelman tavoitteet vaalikeskusteluihin pelikorteiksi, jotka ovat nyt kansanedustajaehdokkaiden saatavissa. Lue lisää: http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisalto/-/view/418412

 

Kiitokset Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijoille

Olemme viikon sulatelleet hallituksen ja sitä kautta maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumista. Pettymys on edelleen päällimmäinen tunne. Etenkin kaikkien niiden Lapissa koko- ja osa-aikaisesti uudistusta valmistelleiden ja niiden satojen valmistelussa mukana olleiden puolesta.

Kiitosta tälle valmistelun rakentajajoukolle ei voi liiaksi antaa, etenkin kun julkinen keskustelu on ajankuvan mukaisesti keskittynyt syyllisten etsimiseen, uusien asemien hakemiseen ja poliittisiin julistuksiin jo uusista malleista. Kiitos – olette upea joukko ja tehdylle työlle on varmasti käyttöä tulevaisuudessa!
 

Valmistelu saatetaan kunnialla loppuun

Valmistelun alasajo pyritään Lapissakin tekemään nyt mahdollisimman hallitusti. Ydinasiana on varmistaa, että kaikki materiaalit ja taustatyöt ovat sujuvasti käyttöönotettavissa, kun valmistelu uudelleen aloitetaan seuraavan hallituksen toimesta. Valtion on tässä lunastettava lupauksensa ja varmistettava jokaiselle maakunnan liitolle riittävä rahoitus maakunta- ja sote-uudistuksen useamman vuoden töiden loppuun saattamiseen.

Syitä uudistuksen kaatumiseen on varmasti monia ja niistä käydään keskustelua pitkään. Yksi keskeisimmistä syistä oli sen sisältämät valtavat valtapoliittiset jännitteet. Tämä on hyvä tiedostaa etenkin nyt, kun soten raunioille aletaan rakentaa uutta yritystä. Uudistuksen kaatuessa jännitteet nimittäin purkautuivat ja se synnytti paineaallon, jonka vaikutuksia on syytä nyt pyrkiä ennakoimaan.
 

Varaudumme uudistuksen kaatumisen sivuvaikutuksiin

Suuret kaupungit, ministeriöt, pörriäisten parvi ja muut toimijat etsivät tässä tilanteessa uutta liikkumatilaa ja hakevat omalta kannaltaan edullisia strategisia asemia. Tämä on aivan luonnollista. Lapin kannalta jotkut paineaallon sivuvaikutukset voivat kuitenkin olla myös uhkatekijöitä, joihin meidän on pyrittävä varautumaan. Käyn tiiviisti läpi näistä kaksi ilmeistä.

Ensimmäinen liittyy suurten kaupunkien aloitteeseen edetä kuntaperusteisella mallilla. On tietenkin selvää, että suurimpien kaupunkien hartiat riittävät soten järjestämiseen myös tulevaisuudessa. Vaara piilee siinä, että samaan aikaan suurimmassa osassa kuntakentästä ei riitä hartioita. Vaatimalla kuntapohjaisen järjestelmän rakentamista samalla hyväksytään kuntakentän lopullinen eriytyminen vähintään kahteen eri kastiin. Lapissa yksikään kunta ei selviä, vaan täällä se tarkoittaisi todennäköisesti kahta kuntayhtymäpohjaista sotemallia – ja mikäli rahoitusjärjestelmää ei radikaalisti rukata, samoja ongelmia kuin nyt sairaanhoitopiirien kanssa.

Toinen liittyy poliittisen todennäköisyyteen, että uusi hallitus aloittaa vain sotesta ja unohtaa monialaisuuden. Tällöin ovet ovat avoinna ministeriöiden innolle tehdä sivusta keskittäviä ratkaisuja. Väylävirasto on jo valmiina, samoin ruokavirasto. Luovan ja kasvupalveluviraston suunnitelmat ovat pitkällä. Tie nykyisten valtion aluehallinnon palveluiden siirtämiseen valtakunnallisiksi virastoiksi on auki.
 

Nykyinen Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu pohjaksi tulevaan

Me pyrimme nyt taklaamaan ennakoivasti näitä skenaarioita. Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja on kutsunut kuntapäättäjät ja sairaanhoitopiirit tilannekuvapalaveriin huhtikuun alussa. Kaikkia soten integraatiota tukevia ratkaisuja tulee tukea; olennaista on, että niitä pohditaan yhdessä. Maakuntahallitus käsittelee tilannetta ja hallitusohjelmatavoitteita 25. maaliskuuta kokouksessaan. Pöydälle tulee esitys, että sotessa edettäisiin perustuslain läpäisemällä kuntia laajemmalla itsehallintoalueella niin, että Lappi on edelleen oma alueensa. Meillä on valmius pilotoida monialaisuutta myös aluekehitys- ja työllisyyden edistämistehtävien osalta.

Keväästä on tulossa monella tapaa mielenkiintoinen. Omassa ajattelussani Lapin ja lappilaisten edunajamiseksi uudessa sotessa on kaksi ohjenuoraa: Lapin erityisolosuhteiden tuntemukselle olisi parasta, jos päätöksenteko pystytään pitämään tulevaisuudessakin mahdollisimman lähellä. Ja kaikille olisi parasta, että kolmen-neljän vuoden lisäväännössä sotesta pohjaksi otettaisiin mahdollisimman paljon sitä, mitä on jo nyt maakunnissa tehty ja valmisteltu. Koska se työ on tehty hyvin.

 

 

Vaikuttamisen vaikeudesta

Uusi vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Kuluva kevät on monella tapaa mielenkiintoinen; miten käy maakuntauudistukselle ja miten ylipäätään poliittinen kenttä ja keskustelu elää vaalien lähestyessä. Ja tietenkin: Miten käy niin eduskunta- kuin eurovaaleissa – miltä pohjalta ja millaisin teemoin seuraavia vuosia lähdetään rakentamaan.

Kevät on paitsi kansanvallan niin myös vaikuttamisen kulta-aikaa. Hallitusohjelmatavoitteita laaditaan joka suunnalla, sosiaalinen media täyttyy kiivaista keskusteluista ja galluppeja luetaan joko hymyillen tai irvistellen. Ilma on sakeanaan niin varmoja lupauksia kuin uhkakuvien maalailua.

Vallankumousten aika on ohi

Vaikuttaminen on kuitenkin paljon laaja-alaisempaa, pitkäjänteisempää ja ennen kaikkea vaikeampaa kuin vaalikevään keskusteluja seuratessa luulisi. Koska vaikuttaminen on maakunnan liiton ja oman työni yksi keskeisimmistä tehtävistä, ajattelin näin vuoden alkajaisiksi nostaa esille muutaman hajahuomion kaikille vaalitentteihin valmistujille – niin katsojille kuin osallistujillekin.

Ensimmäinen olennainen huomio on, että vaikka elämmekin yhdessä maailman parhaimmista demokratioista, vaaleilla ei ratkaista kaikkia asioita. Julkisen talouden säästöt ja tuottavuuden parantaminen ovat uudellakin hallituksella edessä. Samoin sote-uudistus kaikkine valmisteluineen, jos siitä ei nyt päätetä. Talouden, työllisyyden ja kansantalouden perusmekaniikka sanelee tehtävien arvovalintojen reunaehtoja. Niin ja ilmastonmuutos, robotisaatio, globalisaatio ja muut megatrendit etenevät riippumatta vaalituloksista.

Toinen huomio on, että valtaa on muuallakin kuin eduskunnassa tai hallituksessa. Virkamiehet, asiantuntijat ja erilaiset etujärjestöt ovat yllättävän suuressa roolissa. Hallitusohjelman tematiikka on taustakirjoitettu jo ennen vaaleja. Monesti kulisseja kannattaa katsoa tarkemmin kuin varsinaista näyttämöä.

Kolmas tärkeä huomio on, että vallankumousten aika on ohi. Suuria muutoksia ei tehdä yhdessä yössä, ei vuodessa – harvoin edes neljässä.  Omaa agendaa sellaisenaan ei käytännössä kukaan koskaan saa läpi. Osia ja murusia kyllä, jos on kärsivällisyyttä..

Lapissa tarvitaan yhteistyötä

Hyvä vaikuttaja ymmärtää nuo yllä kuvatut tekijät ja osaa sopeuttaa niin sanansa kuin tekonsa niiden sisälle. Hyvä vaikuttaja ei lupaa liikoja. Hänellä on kykyä rakentaa laajoja verkostoja ja provosoinnin sijasta hän pyrkii löytämään yhteisiä intressejä eri tahojen kanssa. Hän osaa asettua myös vastakkaista näkemystä edustavien saappaisiin ja etsiä omia tavoitteitaan tukevia kompromisseja. Yhteistyökykyisyys, kärsivällisyys ja laaja luottamus ovat avainominaisuuksia.

Eikä ripaus retorista rehellisyyttäkään meille vaikuttajille ole pahitteeksi; kaikki onnistumiset eivät ole omien eivätkä kaikki epäonnistumiset muiden aiheuttamia.

Erityisesti Lapissa tarvitsemme nyt vaikuttamistyöhömme yhteistyötä, verkostojen vetoapua ja kärsivällisyyttä. Liikenteen vero- ja väyläratkaisut, metsien käytön tulevaisuus ja mineraalipolitiikan linjaukset ovat vaikuttamisteemojemme kärkiä monen muun tärkeän asian ohessa. Oikeilla ratkaisuilla Lapilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus olla kansantaloutemme kestäviä veturimaakuntia!

Maakunnan suurin haaste on varmistaa mahdollisimman suuri kehittämisresurssi Lappiin myös tuleville vuosille

Syksy on vaihtunut vauhdilla talveksi – vaikka musta marraskuu piti jopa pohjoista Suomea tiukasti pihdeissään. Nyt Lappi on saanut jo kauan kaivatun lumipeitteen ja joulun odotus on toden teolla alkanut.

Marraskuun lopulla kokoontunut Lapin liiton syysvaltuusto kävi pitkän ja tärkeän keskustelun ensi vuoden budjetista ja toimintasuunnitelmasta. Valtuusto supisti Lapin liiton budjettia hallituksen esityksestä ja joudumme jonkin verran priorisoimaan ensi vuoden tehtäviä. Keskiössä tulevat olemaan maakuntauudistuksen valmistelun turvaaminen, Suomen hallitusohjelmaan ja EU:n tulevaan ohjelmakauteen vaikuttaminen, kansainvälinen työ sekä Lapin kestävän kehityksen ohjelma.

Keskustelussa Lapin liiton kuntarahoitusosuuksista sivuttiin myös maakunnan liiton tehtäviä ja merkitystä Lapin aluekehittämisessä. Keskustelun pohjalta onkin perusteltua hieman avata, mitä maakunnan liiton vuosittaisella 2,7 miljoonan euron budjetilla pystymme maakunnan elinvoimatyöhön panostamaan yhteistyössä ELY:n, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Aluekehityspanostuksia meneillään olevalla ohjelmakaudella 200 miljoonalla eurolla

Maakunnan liiton keskeisin tehtävä on toimia maakunnan aluekehitysviranomaisena eli valmistella, koordinoida tai myöntää eri ohjelmiin varattuja aluekehitysresursseja. Työtä tehdään kunkin ohjelman raameissa sekä yhdessä lappilaisten toimijoiden kanssa valmistelemamme Lappi-sopimuksen painopisteiden mukaisesti:

Lappi on arktinen avoin ja älykäs. Me teemme maailman puhtaimmassa maakunnassa kestävästi menestystä. #RakkauestaLappiin

Kuluvalla EU:n ohjelmakaudella vuosina 2014 - 2020 Lappiin on myönnetty Euroopan aluekehitys- (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmista 101,6 miljoonaa euroa.

Kansainvälisistä rahoitusohjelmista Interregin kautta on rahoitettu noin 31,5 miljoonaa euroa ja Kolarcticin noin 35 miljoonaa euroa. Näissä rahoitus on jakautunut tietenkin myös Lapin ulkopuolelle, mutta lähes kaikissa hankkeissa on ollut mukana joko suomalainen päähakija tai toteuttaja.

Näiden ohjelmien yhteenlasketusta 160 miljoonasta eurosta puuttuu vielä maaseuturahasto, jonka kautta Lappiin ohjautuu yli 20 miljoonaa euroa tällä ohjelmakaudella. Yhteensä puhumme siis noin 200 miljoonan euron panostuksista alueen kehittämiseen tällä ohjelmakaudella.

Näillä resursseilla on kuluvan kuuden vuoden aikana tuettu lappilaista yritystoimintaa, investoitu uuteen infrastruktuuriin ja rakennettu laajasti lappilaista elinkeinoelämää sekä hyvinvointia palvelevaa toimintaympäristöä. Matkailua, kiertotaloutta, oppimisympäristöjä ja työllisyyden edistämistä – kaikissa kunnissa ja seutukunnissa.

Juuri nyt tarvitaan panoksia kehittämisresurssien kotiuttamiseen myös Brexitin jälkeisessä EU:ssa

Yllä olevat resurssit ovat kuitenkin uudelleenjaossa vuonna 2020 ja juuri nyt valmistaudutaan EU:n uuteen ohjelmakauteen 2021 - 2027. Lapin liiton yksi keskeisistä päätehtävistä on varmistaa myös tuleville vuosille mahdollisimman suuri kehittämisresurssi maakunnan toimijoiden käyttöön.

Brexitin myötä pienenevä EU:n budjetti ja muutokset niin kansainvälisissä kuin kansallisissakin ohjelmarakenteissa luovat nyt kuitenkin paljon uhkakuvia.

Tämän johdosta olemme jo parin viime vuoden ajan panostaneet kansainväliseen kehittämistyöhön, jolla pystyisimme avaamaan maakunnan toimijoille myös uusia EU-tason rahoituskanavia. Työn kautta Lappiin on jo nyt pystytty jalkauttamaan nykyisten ohjelmien ulkopuolista suoraa EU-tukea noin 15 miljoonaa euroa. Mielestäni tätä työtä ja panostuksia kansainväliseen toimintaan on ehdottomasti jatkettava myös tulevina vuosina.

Toivoisin myös, että nämä summat muistettaisiin myös maakuntauudistusta valmisteltaessa. Vaikka uuden maakunnan 720 miljoonan euron budjetista 90 % nappaakin sote; voi sillä olla edunvalvonnan onnistuessa myös tulevalla ohjelmakaudella vuosittain kymmenien miljoonien eurojen aluekehittämisresurssi käytössään. Lapin kuntien ja yritysten elinvoiman edistämiseksi myös tulevaisuudessa tarvitsemme valtion talutusnuorassa rimpuilevan palveluntuotanto-organisaation sijasta aktiivisen, aloitteellisen ja vahvan aluekehittäjämaakunnan.

Joulun viettoon

Nyt on kuitenkin aika hetkeksi hengähtää, vaihtaa koheesiopolitiikka hyvään kirjaan ja kynttilänvaloon. Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita niin täällä Lapissa kuin muuallakin erinomaisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Saamme yhdessä olla ylpeitä tekemästämme työstä ja maakunnan menestyksestä.

Rauhallista joulua ja valoisaa uuttaa vuotta kaikille!

 

Näytetään tulokset 1 - 5 / 65
Merkintöjä per sivu
Sivu 13