Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta

Lapin Poski -hanke

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke (POSKI) vaihe 1


Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) on valtakunnallinen monivuotinen tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus. POSKI-hankkeen tavoitteena on turvata laadukkaiden kiviainesten sekä hyvälaatuisen pohjaveden saanti yhdyskuntien tarpeisiin sekä osoittaa kiviainesten ottoon soveltuvia maa-ainesten ottamisalueita pitkällä aikavälillä. Vesihuollon käyttämä hyvälaatuinen pohjavesi ja kiviaineshuollon käyttämät maaperän kiviainekset esiintyvät samoissa jäätikköjokikerrostumissa, kuten harjuissa ja reunamuodostumissa. Käyttökelpoisimmat maaperän kiviainekset ja yhdyskuntien pohjavesialueet sijaitsevat käytännössä katsoen aina samoilla alueilla. Kyseiset muodostumat ovat myös tarjonneet loistavan rakennuspohjan liikenneväylille ja asutuskeskittymille. Tämän lisäksi muodostumat itsessään ovat usein geologisesti ja maisemallisesti sekä kasvi- ja eläinlajistoiltaan ainutlaatuisia.

Kaikkialla Suomessa merkittävimpiä kiviaineshuollon raaka-aineen lähteitä ovat olleet jääkauden seurauksena syntyneet, valtaosin lajittuneesta hiekasta ja sorasta koostuvat harjut ja reunamuodostumat. Muuhun maahan verrattuna Lapissa kehitys kohti kalliokiviainespohjaista kiviaineshuoltoa on ollut hitaampaa ja valtaosa otetuista kiviaineksista on edelleen luonnon soraa ja hiekkaa. Vuosien 2002-2012 välisen tarkastelujakson aikana kalliokiviaineksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 22 %. Kuten muussa Suomessa, Lapissa valtaosa kiviaineksen tarpeesta kohdistuu kaupunkikeskuksiin. Erityisenä piirteenä Lapissa on pitkät välimatkat isompien kulutuskeskittymien välillä ja asukaslukuun suhteutettuna laaja tieverkosto, jotka jakavat tarvetta kuitenkin muuta maata tasaisemmin koko maakunnan alueelle.

Maa-ainesten ottamisen alueelliset suuntaviivat sisältyvät valtioneuvoston valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT), joiden tarkistamisesta valtioneuvosto teki päätöksen 13.11.2008. Mainitut tarkistetut tavoitteet sisältävät erityistavoitteen, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema -arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon.

POSKI-hankkeen selvitykset luovat osaltaan edellytykset kiviaineshuoltoa ja suojelua yhteen sovittavalle yleispiirteiselle kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunnittelulle. Ne voivat ohjata myös lupien hakemista sellaisille alueille, joilla kiviainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain rajoitusten kanssa.

Käytännön työ hankkeessa keskittyi pääosin aikaisemmin tutkimattomien pohjavesialueiden ja maaperämuodostumien sekä uusien kalliokiviaineksen ottoon soveltuvien alueiden tutkimiseen. Tutkituille pohjavesialueille annettiin selvitettyjen tietojen perusteella suositukset alueiden pohjavesiluokituksen muuttamisesta sekä mahdollisesti alueiden rajausten muuttamisesta tai yhdistämisestä. Tutkituilla pohjavesialueilla sijaitseville maaperämuodostumille sekä tutkituille kallioalueille annettiin suositukset niiden soveltuvuudesta maa- ja kiviainesten ottoon. Annetut suositukset eivät ole sellaisenaan lainvoimaisia tai toimijoita sitovia, mutta niiden avulla pyritään ohjaamaan ja helpottamaan viiteryhmien työtä.

Hankkeen toteutuksessa oli mukana Lapin liitto, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla, nyk. Luke). Hankkeen rahoitus koostuu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämästä Euroopan aluekehitysrahaston tuesta sekä toteuttajien, hankealueen kuntien (Kemi, Keminmaa, Pello, Rovaniemi, Simo, Tervola ja Ylitornio) sekä alueella toimivien kiviainesyritysten (Destia, Lemminkäinen Infra, Morenia ja Rudus) osuuksista.

Lapin POSKI-hankkeen vaihe 1 on päättynyt 31.5.2015. Loput Lapin kunnista kattava vaihe 2 on käynnistetty vuonna 2016. Hankkeesta vastaa Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen yksikkö.

Linkki GTK:n POSKI 2 -sivulle