Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta

Miksi hallitus unohtaa muun Suomen?

Neljännessä lisätalousarviossa Lappi saa vihdoin rahoitusta tärkeisiin investointeihin, jotka ovat olleet pitkään vireillä. Lapin kuntajohtajat arvostelevat kuitenkin hallituksen viimeaikaisia kuntia koskevia talouspäätöksiä, kuten valtionosuusesityksen jakoperusteita, sekä rakennerahastoihin liittyvää kiistaa kansallisesta jaosta. On vaarallista, jos valtion päätöksissä ei tunnisteta suomalaisten kuntien toimintaympäristöä. Valtion päätösten tulisi ulottua koko Suomeen ja maakuntien sisällä tasaisesti kuntiin. Euroopan rakennerahastorahat ovat Lapin kannalta ensiarvoisen tärkeät, sillä muuta kehittämisrahaa tulee alueelle vähemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomeen.

Kunnat ajautuvat sopeuttamisen tielle ja kuntalaiset maksavat

Neljännen lisätalousarvion sisältämä kuntien tukipaketti jakaa valtionosuutta kaupunkiseutuja suosivalla tavalla. Asukaslukuun ja kunnallisverotuottoihin perustuva jako ei tunnista lainkaan koronapoikkeusoloissa lisäkustannuksia aiheuttaneita olosuhdetekijöitä: ikärakennetta, sairastavuutta ja pitkiä etäisyyksiä sekä harvaa asutusta.

Korona rajoituksineen on aiheuttanut merkittäviä kustannuksia kaikissa ja kaikenkokoisissa kunnissa ja edellä kuvatut olosuhdetekijät ovat merkittäviä lisäkustannuksia Lapin kunnissa riippumatta sairastumisten määristä. Eivätkä koronan kuntatalousvaikutukset lopu tähän vuoteen. Hoitovelka jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ja varautuminen on lisännyt menoja myös koronavapaissa kunnissa. On epäoikeudenmukaista, että maakunnat, joissa on paljon harvaan asuttuja maaseutukuntia, joutuvat omissa selviytymissuunnitelmissaan sopeuttamaan, kun kaupunkialueille taas suunnataan suoraa tukea.

Monissa Lapin kunnissa koetaan, ettei sopeutumisvaihtoehtoja enää ole. Neljännestä lisätalousarviopaketista puuttuivat esimerkiksi kuntien koronaperusteiset investointiavustukset, joilla saataisiin nopeasti haluttuja työllisyysvaikutuksia.

 

Rakennerahastoneuvotteluissa röyhkeitä käänteitä

Euroopan unionin Suomen rahoituksesta on jälleen syntynyt kiista. Euroopan unionin komissio esittää Suomelle rakennerahastorahoitusta 1,6 miljardia euroa vuosille 2021 2021. EU:n yhteisellä kriteeristöllä näitä varoja ohjataan niille alueille, jotka niitä oikeudenmukaisesti tarvitsevat. Nyt Etelä- ja Länsi-Suomi ovat julkisuudessa vaatineet huomattavasti suurempaa osuutta EU:n aluetuista, kuin jakoperusteiden mukaisesti sinne kuuluu.

Lapin kuntajohtajat haluavat muistuttaa, että hyvästä kehityksestä huolimatta alueelliset erot eivät Itä- ja Pohjois-Suomen osalta ole poistuneet. EU:n rakennerahastot ovat Lapin toimialojen kehittymisen kannata elintärkeitä ja niiden tarve korostuu koronan aiheuttamien mittavien vahinkojen myötä. Kuntajohtajat eivät hyväksy, että komission käyttämiä kohdentamisperusteita muutetaan kansallisesti niin, että rahoituksen alkuperäinen käyttötarkoitus muuttuu.

 

Lapin 21 kuntaa ovat Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio.

Lisätietoja:
Lapin kuntajohtajien puheenjohtaja, Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen, puh. 0400 393 987
Maakuntajohtaja Mika Riipi, puh. 044 767 4200


12.06.2020 12:42
Lataa PDF-muodossa