Lapin Kaikuja -ketjutarina

5.2.2010 alkaen Twitterissä ja tässä osoitteessa!
 

Osallistu ja totea, kuinka Runebergin jalanjälkiä kulkevat tutut lappilaiset luovat yhdessä päättymätöntä Lapin tarinaa.

Lapin Kaikuja

Herkko Jäkälä tarkkaili pihapiiriään, pakkasen kynsissä jähmettyvän luonnon öisiä ääniä kuulostellen. Yksi niistä erottui muista.
/ Lappi.fi
Jostain metsän suunnasta kuului matala puhina ja kahina. Aivan kuin isokokoinen kulkija kävelisi umpihangessa pimeässä metsässä
/Joulupukki
Herkko piti itseään rohkeana, sitä hän eittämättä oli. Silti pieni pelon värinä hiipi pitkin Herkon vankkaa selkärankaa
/ Antti Kokkonen
Hän yskähti äänekkäästi, heristi korviansa ja jäi kuuntelemaan. Kai´ut risteilivät huoneitten seinistä edestakaisin metsään
/ Oiva Arvola
kunnes vaimenivat kokonaan. Hetken oli hiljaista. Sitten puiden välistä alkoi kuulua armotonta rykimistä. Herkkoa nauratti
/ Janne Halmkrona
koska hahmo oli hänelle ennestään tuttu. Hän päätti vähän pilailla tulijan kustannuksella. Sillä se tuntui silloin hyvältä idealta...
/ Sime
Lähenevän otuksen olemus heitti tumman, jykevän varjon hangelle. Herkko askelsi kuusen juurelle, kunnes yhtäkkiä kompastui...
/Paavo Väyrynen
Tätä se on, vanheneminen. Että tasaisella saa itsensä nurin! Ja hahmo jatkoi: Mihin katosi nuoruutemme notkeus ja voima?
/ Kai Hyttinen
Ei sitä näköjään meinaa omaa vaimoakaan enää tunnistaa Herkko nauroi. Kaamoksen ja varjojen piirtämänä näytit hetken naapurin
/ Antti Tuisku
autiota taloa riivaavalta haamulta. Pitäisiköhän sinun kirjoittaa joulupukille oikein kaunis kirje ja pyytää häneltä uusi
/ Pirjo Leppänen
lämmin ja värikylläinen takki. Se toisi piristystä tähän kaamoksen aikaan. Mutta mitäpä sinä perässäsi raahaat? Onko se...
/ Esko Lotvonen
Herkko pysähtyi kesken lauseen. Pakkanen tuntui äkkiä paljon kylmemmältä ja kylmä hiipi luihin saakka, sillä maassa makasi...
/ Kari Väänänen
Voi herranen aika, voi pyhät piirakat, Herkko tuumasi ja hätäili: Jos tuo on totta, niin vaihtoon joutaa vaikka...
/ Ulla Karvo
Ei, ei, aikalisä, vedä henkeä, mies! Kauan on eletty ja paljon nähty ja tästäkin selvitään. Nyt haetaan saunan takaa se
/ Päivi Tahkokallio
luotettu teräväpäinen lapio ja kaivetaan isoisä-vainaan pankkiryöstösaalis esiin! Ammutaan kuule kopterilla Tallinnaan ja pannaan
/ Ezkimo
kiireesti se Helmeri-enon kehuma yksityisetsivä töihin. Yksin en kyllä päästä sinua metsiin samoilemaan. Tässä tarvitaan kokenut
/ Lappi.fi
kairojen kulkija, joka ei vaaroja pelkää. Tuo pulkka on saatava perille! Aikaa ei saa tuhlata, sillä jos aurinko ehtii nousta
/Kauko Simonen
....on matkailuyrityksemme tukalassa tilanteessa. Miten selität japanilaisille asiakkaille sen, että tuossa pulkassa ovat
/ Maria Kaisa Aula
kettujen hännät, joista revontulet syttyvät. Ilman revontulia ei tule japanilaisia poikalapsia ja maailma muuttuu...
/ Mauri Gardin
synkäksi. Ajatus katkesi. Tähti lensi, pakkanen ravautti keloa. Veret seisahtuivat, kun tuntui, että joku katseli heitä.
/ Mauno A. Virtanen
Herkko kaappasi vaimonsa tiukasti kainaloonsa, antaen pulkan mennä menojaan. Pöllön silmät tarkkailivat ja vaivihkaa
/ Johanna Ojala-Niemelä
pakkasusva laskeutui satumetsän ylle. Herkko ja Justiina keräsivät rohkeutta ja jatkoivat matkaa tarpoen lumessa kohti
/ Janne Seurujärvi
vanhaa aittaa mäen alla. Lapinpöllö seurasi pulkkaa. Se liukui yhä hangella kuin itsestään, vauhdin hidastumatta ja luonnonlaeille...
/Lordi
ei voi mitään. Huimaan vauhtiin päästyään pulkka rysähti kynttiläkuuseen. Hiljaisuuden jälkeen oksien alta alkoi kuulua
/ Markus Mustajärvi
sadattelua. Esiin kömpi pieni eukko. "Kauhistus! Kuka on vienyt revontulien hännät Usvatunturin taikapuusta? Nyt vikkelään kohti"
/Lappi.fi