Suomen kaivosten liikevaihto vuonna 2010 oli arviolta noin 1,16 miljardia euroa, josta metallimalmikaivosten liikevaihto oli noin 680 miljoonaa euroa. Malminetsintää vuonna 2011 harjoitti noin 40 yhtiötä ja panostukset malminetsintään olivat noin 81 miljoonaa euroa.

Valmisteilla on noin kymmenen pitkälle edennyttä projektia sekä useita toiminnassa olevan kaivoksen laajennusta. Valmisteilla olevien hankkeiden tiedossa olevat suunnitellut investoinnit ovat kolmesta neljään miljardiin euroa, j oista pääosa sijoittuisi Lappiin. Investointien määrissä on vielä epävarmuutta mm. kaivoksen lopputuotteen jalostusasteesta johtuen. Lapissa valmisteltavista kaivoshankkeista pisimmällä ovat Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa, Soklin apatiittikaivos Savukoskella ja Suhangon kaivoshanke Ranualla.

Rikasteiden vienti ja tuonti

Suomen kaivosten malmit jatkojalostetaan pääsääntöisesti kotimaassa ja malmien ja rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Kotimaan rikastetuotanto ei riitä tyydyttämään jalostajien tarpeita vaan ne ovat riippuvaisia tuontirikasteista.  Metallimalmirikasteiden viennin arvo vuonna 2011 oli yhteensä noin 54,1 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo noin 1,96 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli yli 36 kertaa viennin arvo. Nyt toiminnassa olevista metallimalmikaivoksista vientiä on esimerkiksi nikkeli-kupari-rikastetta Hituran kaivokselta, Talvivaaran kaivokselta sinkkisulfidia ja Pyhäsalmen kaivokselta pyriittiä.

Myös teollisuusmineraaleja tuodaan Suomeen enemmän kuin viedään. Vuonna 2011 kaoliinin ja kalkkikivien viennin arvo oli noin 11, 7 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 196,5 miljoonaa euroa.

Tilanne tulevaisuudessa voi kuitenkin muuttua, jos globaalisti toimivat kaivosyhtiöt myyvät rikasteet kansainvälisillä markkinoilla. Kaivoksen perustamisvaiheessa toimitussopimukset voivat liittyä kaivoksen käynnistämisen rahoitusratkaisuihin, jolloin investoinnin takaisinmaksu tapahtuu pitkäaikaisina rikastetoimituksina.

Kaivokset työllistävät

Vuonna 2011 kaivosten oman henkilöstön määrä oli noin 2300 henkilöä. Alihankkijoiden palveluksessa oli yli 1900 henkilöä, kun mukaan lasketaan myös kaivosten rakentajat. Kaivosten oman henkilöstön määrä kasvaa vuonna 2012 noin 2600 henkilöön. Tällä hetkellä tiedossa oleviin työllisyysarvioihin perustuen kaivosten tuotannon työvoiman tarve, kaivosten oma henkilöstö ja alihankkijat, kasvaa noin 6000 henkilöön arviolta vuonna 2016-2018. Rakennusaikainen työvoiman tarve vaihtelee vuosittain reilusta tuhannesta yli 2700 henkilöön vuosina 2013-2017. Eri hankkeiden samanaikaiset toteutukset voivat aiheuttaa vielä suurempia työvoiman kysyntäpiikkejä.

Kaivoteollisuudessa on jo pulaa etenkin kokeneista geologeista ja kaivosalan kokemusta omaavista insinööreistä. Keväällä 2012 kaivosklusterin yrityksille tehdyn kyselyn mukaan alan rekrytointitarve vuoteen 2022 olisi yhteensä 5600 osaajaa. Kyselyssä oli mukana kaivosyhtiöt, kaivosten alihankkijoita ja teknologiatoimittajia sekä' konsultteja. Selvityksessä eivät olleet mukana viranomaistahot eivätkä koulutusorganisaatiot.

Kaivosten sijoittuminen Suomeen tukee jo nyt vahvan suomalaisen kaivosteknologiaosaamisen kehittymistä entistä merkittävämmäksi kansainvälisillä markkinoilla. Uusien kaivosten sijoittumisen pääpaino on Itä- ja Pohjois-Suomessa, tukien näiden alueiden kehitystä. Kaivosklusterin muut yritykset sijaitsevat ympäri Suomea ja kaivostoiminnan taloudelliset vaikutukset mm. jatkojalostuksen, laitevalmistuksen ja teknologiayritysten myötä leviävät koko Suomeen. Eri tutkimusten mukaan yksi kaivostyöpaikka synnyttää 2,5-3,5 muuta työpaikkaa. Kaivostyöpaikkojen lisäksi kaivostoiminnan seurannaisvaikutuksena Suomeen syntyisi siten noin 6500 - 9200 työpaikkaa.

Kaivostoiminnan kasvun kriittisiä tekijöitä tulevaisuudessa ovat osaavan työvoiman saannin varmistaminen ja rahoitus. Lisäksi kaivostoiminnan ja muiden elinkeinojen yhteensovittaminen ja ympäristöasioiden hallinta ovat edellytyksiä kaivostoiminnan sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttamiksi (social license to operate).

Lisätietoa:

Toimialaraportit: Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu, www.temtoimialapalvelu.fi

Suomen mineraalistrategia: www.mineraalistrategia.fi

Malminetsinnän ja kaivosluvat: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), www.tukes.fi

Ympäristövaikutusten arviointi: kaivoksen sijaintialueen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus), www.ely-keskus.fi

Ympäristöluvat: kaivoksen sijaintialueen aluehallintovirastot (AVI), www.avi.fi

Mineraalivarantojen arviointi ja geologinen tutkimus: Geologia tutkimuskeskus (GTK), www.gtk.fi