Lapland - Above ordinary
Sisältöön Sivun ylälaitaan Sivukartta Palaute Tulosta
 
 

8 vuodenajan kuvaukset

Pakkastalvi aloittaa kahdeksan vuodenajan kierron. Vuodenvaihteen juhlat vaihtuvat hiljaisiin pakkaspäiviin ja pimeitä päiviä valaisevat taivaalla tanssivat revontulet. Pimeä talvi on aktiivista yhdessäolon aikaa. Ankarat olosuhteet ovat opettaneet ihmiset kokoontumaan yhteen, selviytymään yhdessä, hakemaan lämpöä ja tukea joukkovoimasta. Voisi jopa sanoa, että mikä kärjekkäämpi keli, sitä varmemmin täyttyvät myös torit ja tuvat – oli sitten kyse urheilutapahtumista, harrasteseurojen kokoontumisista tai talviteatteriesityksistä.

Maaliskuun alusta huhtikuun puolelle ilma on täynnä valoa, mutta yöllä on vielä pimeää ja kylmää. Hankikantokevät ajaa ihmiset joen jäälle ja metsien hangille ulkoilemaan, hiihtämään, kävelemään, kalastamaan ja jopa golfaamaan. Kun ensimmäiset kirkkaat hankipäivät koittavat, tämä tapahtuu kuin yhteisestä käskystä. Jos pimeän aikaan kokoonnuttiin myös sisälle, nyt nähdään ulkona.

Valon määrän lisääntyessä luontokin herää uuteen kasvukauteen. Huhti-toukokuu on uudistumisen aikaa. Maassa on vielä lunta, mutta myös pälviä, joihin ensimmäisen kasvit ilmestyvät ja joille porot vasovat. Jäidenlähtökevät saa ensimmäiset veneet vesille ja hankikorrien ilmestyminen rantalumille ajaa myös kalastajat liikkeelle. Vuosituhantisen kalastusperinteen perintönä ihmisten mielenkiinto kohdistuu Kemi- ja Ounasjokiin ja veden liikkeisiin yhä tänäkin päivänä ja jäiden lähdön ajankohdasta järjestetään jokavuotinen veikkauskisa. Virta ei enää entiseen tapaan anna jokivartisille elantoa, mutta sen rytmissä me edelleen elämme.

Kun aurinko ei enää laske, alkaa vaaleanvihreä kesä eli keskiyönauringon aika. Toukokuusta heinäkuuhun asti koko luontopiiri elää taukoamattomassa päivänvalossa, 24 tunnin hurmoksessa. Lyhyestä kesästä osataan ottaa kaikki irti. Keskiyönauringon aikaan imemme itseemme luonnon valoa koko vuoden tarpeiksi. Keskiyön aurinko ja yötön yö aktivoivat ihmiset liikkeelle. Kylätapahtumat, urheilu- ja musiikki- ja kansankulttuurifestivaalit vetävät yleisöä.

Horsman kukinta aloittaa sadonkorjuun ajan. Marjat kypsyvät ja ihmiset suuntaavat matkansa hillasuolle ja marjametsiin. Kesän valoisat päivät lyhenevät ja illat alkavat hämärtyä. Metsästetään, kalastetaan ja marjastetaan. Marjoja, sieniä, lihaa ja kalaa säilötään talven tarpeiksi.

Luonnossa liikkuminen jatkuu myös läpi sadonkorjuun ja ruskan ajan. Ruskan väriloisto on luonnon viimeinen näytelmä ennen talven tuloa. Metsästyskausi käynnistyy ja ruskaturistit saapuvat ihailemaan luonnon värien kirjoa sekä hengittämään pohjoisen raikasta, syksyistä ilmaa. Ruskan aikana niin luonto kuin ihmisetkin valmistautuvat talveen.


Syksyn väriloiston jälkeen sataa ensilumi, joka tosin jo ensimmäisten lauhojen aikana sulaa. Tätä mustan lumen aikaa seuraavat pakkaset jäätävät maan. Mustanlumen aikana päivä on jo lyhentynyt tuntuvasti. Vedetään henkeä pitkän talven varalle.

Vuoden kierron päättää viimeinen vuodenaika, joulukaamos. Kaamoksen aikaan levätään pois kiihkeän kesän uupumus, nukutaan, syödään, pohditaan. Joulukaamos tarkoittaa myös joulun valoa.